Energiatehokas puhtaan veden pumppaus Pumppauksiin kuluu iso osa vesilaitoksen energiankäytöstä. Kevyen puhdistusprosessin pohjavesilaitoksilla verkostopumppauksen osuus energiankulutuksesta vaihtelee tyypillisesti 30–70 % välillä. Joissain laitoksissa pumppauksiin voi kulua yhteensä jopa yli 90 % energiankäytöstä.

Energiatehokas ilmastus Yli puolet jätevedenpuhdistamon energiankäytöstä kuluu ilmastukseen. Optimoimalla hapen- ja ilmantarve sekä ilmansyötön energiankäyttö, on mahdollista saavuttaa merkittävää energiansäästöä.

Teollisuuskiinteistöjen ilmastointi kuluttaa merkittävän osan teollisuuskiinteistöjen energiankäytöstä. Teollisuudessa on paljon tehostettua ilmanvaihtoa vaativaa toimintaa ja vanhoja kiinteistöjä, joiden ilmanvaihdosta löytyy reilusti energiansäästöpotentiaalia ja korjattavaa.

-luokkalaisille Sivulle on koottu materiaalia ja tehtäviä energiankäytön ja -kulutuksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat keinoja omatoimiseen energiankulutuksen pienentämiseen niin kotona kuin koulussa.

Julkiselta sektorilta odotetaan tiennäyttäjän roolia energiankäytön tehostamisessa. ESCO-palvelu on varteenotettava tapa parantaa energiankäyttöä sekä uudistaa energiateknisiä järjestelmiä tehokkaiksi. Esitteessä on tietoa muun muassa ESCO-palvelun periaatteista, ESCO-hankinnan valmistelusta ja hankintatavoista.

Energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia on vesihuoltolaitoksilla vaihtelevasti. Mittarointitekniikan kehitys ja sen pienentyneet kustannukset tekevät entistä laajemman mittaamisen mahdolliseksi ja taloudellisesti kannattavaksi.

Alan yhteishankkeessa koottiin ja jaettiin tietoa ja kokemuksia toimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat vesilaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä. Hankkeen tulokset palvelevat kaikkia Suomen vesihuoltolaitoksia.

Haluatko karsia turhaa energiankäyttöä ja pienentää energialaskua valtion tukemana? Se on mahdollista, kun asiantunteva ammattilainen osoittaa toimintaanne sopivat tehostamisen paikat.

Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttää: Oman energiankäytön tuntemista ja seurantaa. Tietoa omista energiansäästömahdollisuuksista. Teknis-taloudellisesti kannattavien energiatehokkuustoimien määrittämistä ja toteuttamista. Energiatehokkuuden ottamista huomioon toimintatavoissa, investoinneissa ja hankinnoissa. Energianhankinnan eri mahdollisuuksien tuntemista.

Myös maakuntien ja alueiden strategiassa voi määrittää esimerkiksi sen, että toimija antaa erilaisia sitoumuksia muun muassa uusiutuvaan energiankäyttöön, energiatehokkuuteen, hiilineutraaliuteen tai resurssiviisauteen liittyen. Laaja-alaisimpia sitoumuksia ovat esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus, Hinku ja Fisu.