Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen yhteisiä tavoitteita energiankäytön tehostamiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Kansallisesti työtä ohjataan muun muassa energia- ja ilmastostrategian toimenpideohjelmilla ja kansallisella lainsäädännöllä.

Tällä pyritään siihen, että Euroopan unioni saavuttaa 40 prosentin päästövähennystavoitteen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2021 astui voimaan Eurooppalainen ilmastolaki, jonka myötä sitouduttiin saavuttamaan vähintään 55 prosentin päästövähennys vuotteen 2030 mennessä.

Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen yhteisiä tavoitteita energiankäytön tehostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteisiin pyritään energia- ja ilmastodirektiiveillä, joista tärkeimpiä ovat Energiatehokkuusdirektiivi , Päästökauppadirektiivi ja Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi .

teollisuusprosessit aiheuttavat noin 20 % kaikista Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä (de Boer et.al, 2020).

JTF on osa kokonaisuutta, jolla Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä. Rahastolla lievennetään sosioekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia, joita vähähiilinen siirtymä aiheuttaa EU:n aluetalouksille ja työllisyydelle.

Työn aikana käytössä on ollut Euroopan komission 15.12.2021 julkaisema luonnos sekä Euroopan neuvoston yleisnäkemys 25.10.2022 (Euroopan komission 2021, Euroopan neuvosto 2022).

Suomen energian kokonaiskulutus energialähteittäin vuosilta 1990–2021. [4] Euroopassa energiajärjestelmän siirtymäkautta kohti puhtaampaa energiantuotantoa on edesauttanut paljon Euroopan Unioni. EU:n päästötavoitteet ovat tiukentuneet vuodesta 2007 lähtien. Silloin EU hyväksyi vähentämään päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästöihin.

Ylipäänsä Euroopan unioni kehittää parhaillaan voimakkaasti energia- ja ilmastopolitiikkaansa energiaunioni-otsikon alla. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet energian osalta.