Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

Katselmoijalle kohde on haastava, sillä isossa sairaalassa on runsaasti lämpöä, kaukokylmää, sähköä, höyryä ja paineilmaa kuluttavia kohteita. – Sairaalarakennuksessa on esimerkiksi toista sataa ilmanvaihtokonetta ja kolme rinnakkaista sähköjärjestelmää eli normaali, varmennettu ja katkeamaton sähköverkko.

Tavanomainen aurinkosähköjärjestelmä sähköverkkoon kytketyn asunnon yhteydessä ei kuitenkaan tuota sähköä sähkökatkon aikana vaan sähkökatkon aikana toimiminen vaatii erityisjärjestelyjä jo laitteistohankinnan ja sen asennuksen yhteydessä.

Sähkön hinnalla 80 €/MWh säästö on 15 000 €/a.

Kuitenkin kulutustieto – sähkönkäytön ajoittuminen ja määrä – ovat keskeisiä lähtötietoja, kun sähköä halutaan käyttää säästävästi ja ympäristöystävällisesti. Wattimaisteri-peli tarjoaa rautaisannoksen energiatietoa, opastaa selkeillä animaatioilla online-palvelun käyttöön, alkuperätakuulla varmennetun sähkön ja kulutusjouston maailmaan.

Sähkön hinnalla 80 €/MWh säästö on 15 000 €/a.

Maalämpö edullisin, sähkö- ja öljylämmityksellä kalleimmat energiakustannukset Vertailua helpottamaan Motivassa laskettiin lämmitysjärjestelmien kuluttaman energian vuosikustannukset kolmella eri hinta-arviolla. Laskelmat tehtiin sähköstä, fossiilisesta ja uusiutuvasta lämmitysöljystä, kaukolämmöstä ja pelletistä.

Sähkön hinnalla 80 €/MWh säästö on 15 000 €/a.

HUIPPUKUORMAHYÖDYT Sähkön tai lämmön huippukuormien pieneneminen Onko energiatehokkuustoimilla mahdollista välttää sähkö- tai kaukolämpöliittymän koon kasvattaminen? Jäähdytyskuormien pieneneminen Tuottavatko energiatehokkaat laitteet aiempaa vähemmän lämpöä eli jäähdytyskuormaa?

Valtakunnallisen sähkön- ja maakaasunsiirtoinfrastruktuurin rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka lisää tarvetta energiansiirtoinfrastruktuurin yhteissuunnittelulle. Paikallisesti yhteissuunnittelua voidaan tehdä ottamalla huomioon sähkön- ja kaasunjakeluverkot ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkot.