Mahdollisten huonesäätimien asetusarvot on hyvä tarkistaa lämmityskauden alussa, jotta niiden asetukset vastaavat lämmitystarvetta, ja jotta tilaa ei lämmitetä ja jäähdytetä samanaikaisesti. Tarkista ilmanvaihdon oikeat tuloilmalämpötilat. Ajankohtaista tietoa on muun muassaKuntien sisäilmaverkoston suosituksissa.

Määrä vastaa noin 2 000 omakotitalon lämmitystarvetta. Ympäristöministeriö on tukenut ravinteiden kierrätyksen hankkeita vuodesta 2012 lähtien tavoitteinaan edistää ravinteiden kierrätystä, parantaa vesien tilaa, lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta sekä vahvistaa huoltovarmuutta.

Pakkasten myötä kotien lämmitystarve lisääntyy. Syyskuukausina kotitaloudet ovat onnistuneet hyvin energiansäästössä, mutta lämmitysenergian tarpeen lisäys edellyttää vielä lisäsäästöjä ja sähkönkäytön siirtämistä pois huippukulutustunneilta.

Näillä toimilla lämmitystarve vähenee ja uusi lämmitysjärjestelmä mitoitetaan suoraan oikein. – Ennen lämmitysjärjestelmäremonttia on järkevää selvittää ja tehdä alta pois energiatehokkuutta parantavat ja ostoenergian tarvetta vähentävät korjaukset ja säädöt.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt, tulisijan tehokas käyttö ja pienetkin lämmitystarvetta vähentävät toimet auttavat alentamaan lämmityksen kulutushuippuja.

Kun lämmitystarve lisääntyy, ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde heikkenee. Laitteesta riippuen lämpöpumppu ei enää noin -25 asteessa pysty ottamaan ulkoilmasta lämpöä.

Älyä lämmitykseen Kaikki lämmitystarvetta vähentävät sekä lämmityksen oikea-aikaisuutta edistävät ratkaisut ovat asiantuntijoiden suosittelulistan kärkisijoilla.

“Kun talon lämmitystarve on lisäksi suhteellisen korkea, ovat säästöt ja ympäristöhyödyt suurimmillaan. Öljypolttimen tyypillinen käyttöikä on noin 12–15 vuotta ja kattilan noin 25 vuotta”, toteaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta. Vaihtoehdon valintaa helpottamaan voi kysyä neuvoa kuluttajien energianeuvonnasta tai alueelliselta energianeuvojalta.

Esimerkiksi ikkunoiden tiivisteiden kuluessa kylmä ulkoilma voi päästä sisään rakennukseen, mikä heikentää olosuhteita ja kasvattaa tilojen lämmitystarvetta”, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta. Suomessa eniten energiaa kuluu käyttöveden ja tilojen lämmittämiseen.

Tällöin ilmastoinnin osuus kokonaisenergiankäytöstä voi olla yksi merkittävimmistä tekijöistä, kun otetaan huomioon tuloilman lämmitystarve sekä puhaltimien ja lämmönjakopiirien pumppausten sähkönkäyttö. Myös mahdollinen tilojen / prosessin koneellinen jäähdytys lisää ilmastoinnin energian kulutusta.