Kodin tulisijat Tulisijojen kehityshistoria on pitkä leiritulesta nykyaikaiseen varaavaan takkaan. Kehitys oli hidasta vuosisatojen ajan ja varsinainen tulisijan korvaaja syntyi vasta 1930-luvulla kaupungistumisen ja keskuslämmityskattiloiden myötä.

Puita sytytettäessä tulisijassa tarvitaan paljon ilmaa, mutta palamisen aikana liian suuri veto lisää lämmön hukkaa. Oman tulisijan käyttöohjeet kannattaa lukea huolellisesti ja opetella käyttämään tulisijaa oikein.

Tulisijan tuottama nettoenergia (kWh) saadaan kertomalla tulisijan lämpöteho (kW) lämmitysajalla (h). Varaava tulisija Tulisija, jolla on lämmönvarastointikykyä. Tällainen tulisija on painava ja siinä voi olla erillinen kuorikerros. Veto Savupiipulle ominainen kyky johtaa savukaasut ulkoilmaan.

Yläpohjan tarkastaminen sekä paloturvallisuuden varmistus ennen tulisijan käytön aloittamista. Pientalo SYKSY Ilmanvaihdon toiminnan tarkkailu Patterien termostaattien toimivuuden tarkastus Ilmalämpöpumpun sisäyksikön puhdistus säännöllisesti. Rännien ja rännikaivojen puhdistus.

Tulisijan ostoenergiankulutus on tulisijassa poltetun polttoaineen määrä polttoaineen alempaan lämpöarvon mukaiseen energiasisältöön perustuen.

hyötysuhde on tässä tapauksessa tulisijan tilojen lämmitykseen luovuttaman lämpöenergian suhde tulisijan ostoenergiankulutukseen.

Tulisijan ostoenergiankulutus on tulisijassa poltetun polttoaineen määrä polttoaineen alempaan lämpöarvon mukaiseen energiasisältöön perustuen.

Brikettejä voidaan käyttää myös tulisijoissa ja kattiloissa pilkkeiden sijasta. Puubriketin lämpöarvo voi parhaimmillaan olla lähes nelinkertainen kosteaan hakkeeseen verrattuna.

Tulisijan ja maalämpöpumpun  yhteenlaskettu kokonaisenergia on 7334 kWhE (1667+5667), joka on suurempi kuin  kokonaisenergiakulutus ilman tulisijaa.    Miten huomioidaan niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa termostaatin paikka?

Jos varaavan tulisijan CE-merkintää varten on määritetty palamishyötysuhde, tulisijan kokonaisvuosihyötysuhde voidaan laskea kaavalla ∀ tulisija !