Kestävä liikenne ja liikkuminen Liikenne on merkittävä ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen lähde, koska se on edelleen suurelta osin fossiilisen energian varassa, vaikka liikenteen sähköistyminen onkin jo päässyt vauhtiin.

Liikenne Vuonna 2022 liikenteen energiankulutus Suomessa oli noin 46 TWh eli noin 16 % Suomen energian loppukäytöstä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen kokonaisenergiankulutuksesta oli selkeästi suurin (92 % vuonna 2022). Henkilöautojen osuus tieliikenteen polttoaineiden kulutuksesta oli noin 50 %, raskaiden tiekuljetusten osuus 36 % ja pakettiautojen osuus 8 %.

Liikenne palveluna (MaaS) Liikkuminen on muuttumassa palveluksi (Mobility as a Service, MaaS), jonka keskipisteessä on liikkuja eli asiakas. Tämän liikenteen kokonaisvaltaisen palvelun on tarkoitus tarjota kattavia liikkumispalveluita ilman oman auton omistamisen ja käyttämisen pakkoa.

Autotuojat ry Ensto Oy Gasum Oy Liikenne- ja viestintävirasto Traficom Liikenne- ja viestintäministeriö St1 Oy Toyota Auto Finland Oy työ- ja elinkeinoministeriö UPM VTT Öljy- ja biopolttoaineala ry (yhdistyksen toiminta päättyi vuoden 2019 alussa)

Aerodynamiikka ja ajovastukset Kappaleen liikkuessa väliaineessa siihen vaikuttaa erilaisia liikettä vastustavia voimia. Siksi sen kiihdyttämiseen ja vauhdin ylläpitämiseen tarvitaan energiaa, muuten liike lopulta pysähtyy. Jos väliainetta ei olisi ja leijuttaisiin tyhjiössä, ei liikettä vastustavaa voimaakaan olisi.

Liikenne sähköistyy Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2022 asettama työryhmä laati fossiilittoman liikenteen tiekartan, jossa tunnistetaan yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Bussit Metrot Junat Raitiovaunut Helsingin Bussiliikenne Pääkaupunkiseudun VR Lähiliikenne Oy, Nobina Finland Oy, Kaupunkiliikenne Oy Oy Pohjolan liikenne Ab, + muita toimijoita (osuus alle 10%) 6 Tommi Muona Lautat Matkustajia eli nousuja vuodessa: Pääkaupunkiseudun Suomenlinnan Vuonna 2022 HSL:n joukkoliikenteessä oli yhteensä 304 miljoonaa matkustajaa Kaupunkiliikenne Oy Liikenne

Valo ja varjot Tuulivoimalan lähialueella on otettava huomioon valon ja varjon liike, joka syntyy auringon paistaessa tuulivoimalan takaa. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi ulottua useiden satojen metrien päähän tuulivoimalasta. Tätä kutsutaan välkevaikutukseksi.

Vesivoimateknologia Vesivoimalaitoksen putouksessa virtaavan veden liike-energia otetaan talteen, kun vesi virtaa alaskulkiessaan turbiinien läpi. Liike-energia muutetaan sähköksi generaattoreissa ja johdetaan edelleen muuntajan kautta sähköverkkoon kuluttajien käytettäväksi. Vesivoimalan toiminta perustuu voimalan ylä- ja ala-altaan väliseen korkeuseroon.