Uudistuksen myötä ilmanvaihto ja lämmitys säätyvät automaattisesti tarpeen mukaan. Tässä järjestelmä hyödyntää eri puolelle kiinteistöä asennettuja langattomia antureita, jotka mittaavat sisäilman lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta.

Otetaanko tuo lämpökuormaksi tuleva puolikas lämmitys- ja käyttövedenvaraajien kokonaislämpöhäviöstä, vai ainoastaan sen rakennuksen (laskettu suhteellinen) lämpöhäviöosuus, jossa lämpölaitos sijaitsee?

Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys asuinkerrostaloissa. ................................. 31 Taulukko 24. Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys ei-asuinrakennuksissa............................. 32 Taulukko 25.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 45420,5 14,3 4.4.3 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 Korvausilman lämpeneminen tilassa - - -50,2 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 158947,9 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1

BEWI RAW:n tuotantolaitoksen energiatehokkuutta on parannettu myös säätämällä kiinteistöjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä. Energiankulutuksen minimoimisessa on ollut apuna ulkopuolinen asiantuntijayritys. Parhaat ideat tulevat omalta henkilöstöltä Tuotantolaitoksella energiaa säästää myös vanhojen valaisimien vaihtaminen energiatehokkaaseen led-tekniikkaan.

.  TOP3 -TOIMENPITEET • tuotantolinjojen pesusyklien optimoiminen • suodatusten optimoiminen • reaktoreiden lämmitys- ja pumppausjärjestelmien tehostaminen CH-Polymers Oy:n tuotantopäällikkö TIMO HEIMOLA: – Tehtaan materiaalivirrat ja niihin liittyvät kulut sekä piilokulut saatiin selville järkevällä tarkkuudella.

SunZED-konseptissa järjestelmän pääkomponentit ovat alueelliset lämmitys- ja jäähdytysverkostot, lämpöpumppulaitos ja tärkeimpänä itse rakennukset ja niiden normaalia hieman edistyksellisemmät talotekniset järjestelmät. SunZED-kokonaisuuteen ei tarvita lämmön varastointia niin kauan kuin lämmölle on kysyntää lämpimän käyttöveden valmistuksessa.

Tyypillisiä aurinkokeräinneliöitä: 4–8 keräinneliötä, pientalon käyttöveden lämmitys (keräinala noin 1,25 m 2 /henkilö), 8-12 keräinneliötä, pientalossa iso lämminvesivaraaja, ja aurinkolämpöä hyödynnetään myös tilojan lämmitykseen, vähintään 20 keräinneliötä, asunto-osakeyhtiön järjestelmä.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta