Ilma-vesilämpöpumpulla ei tarkoitettaisi ilmanvaihdon poistoilmalämpöpumppua. 34 §. Energiaselvitys. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan rakennusta suunniteltaessa olisi laadittava energiaselvitys.

Poistoilmalämpöpumpun poistoilmasta ottama lämpö ei kuitenkaan ole ympäristössä olevasta energiasta otettua energiaa. 3.2 Laskennan lähtöarvot Laskennan lähtöarvoina on käytettävä rakennuksen rakennusosien ja teknisten järjestelmien selvitettyjä, rakennuksen ominaisuuksia todistuksen laadinta-ajankohtana parhaiten kuvaavia arvoja silloin, kun lähtöarvoille ei ole laskentasäännöissä

Rakennuksessa lämmön talteenotossa käytettävien poistoilmalämpöpumppujen sähkölle käytetään sähkön valtakunnallista PEF-kerrointa. Lämmön lähteenä oleva ostoenergia on jo alun perin laskettu rakennuksen energiankulutukseksi, joten sitä ei enää pidä tässä uudelleen tarkastella.

Vastaavanlaisia kytkentöjä käytetään myös Suomessa, esimerkiksi poistoilmalämpöpumppujen liittämiseksi kaukolämpöön. Hankkeessa päätettiinkin analysoida tarkemmin näitä jo käytössä olevia kytkentävaihtoehtoja. 5.1.1 Aurinkolämpökytkennän laskenta Ruotsalaisissa kaukolämpöohjeissa (Svensk Fjärrvärme 2009) esitetään useita aurinkolämmön kytkentävaihtoehtoja suurille kiinteistöille.

vuosihyötysuhteen laskentaan:      Tasauslaskin 2018 Finska värmeförlust utjämnare 2018 (ruotsinkielinen Tasauslaskin 2018) Finnish Heat Loss Compliance Calculator 2018 (englanninkielinen Tasauslaskin 2018) LTO-laskin 2018 PILP-laskin 2018 Lisäksi ympäristöministeriön internetsivuilla on PILP-opas 2018, joka käsittelee ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskemista poistoilmalämpöpumpuille