Tavaratalojen jäähdytys tuottaa hukkalämpöä yhteensä 14 GWh/vuosi. • • • Hukkalämpöpotentiaali arvio perustuu mitattuun jäähdytysenergiankulutukseen muutamista eri kokoluokan kauppakeskuksista. Käytetty arvio jäähdytysenergialle vuositasolla on 0,022 MWh/m2,vuosi. Tarkemmin katsottuna suurin osa tavaratalojen hukkalämmöstä muodostuu ilmanvaihdon tuloilman jäähdytyksestä.

Huonelämpötilan tarkastelusta ei automaattisesti seuraa, että rakennukseen tulee jäähdytys.

Esim. ilmastointi, valaistus, lämmitys, jäähdytys, kuljetus, prosessit, tuotantolinja. 2.4 energiankulutus Kulutetun energian määrä. 2.5 energiatehokkuusjärjestelmä Osa organisaation johtamisjärjestelmää, joka sisältää energia-asioita koskevan organisaatiorakenteen, suunnittelun, vastuut, toimintatavat, prosessit ja resurssit kehittää, ottaa käyttöön, saavuttaa tavoitteet, tarkastaa

Avainasemassa ovat tarpeenmukainen ja oikein säädetty lämmitys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähkölämmitykset. Opasta, kannusta ja osallista myös talon asukkaita energiansäästöön.

Rakennuksen ostoenergiankulutus lasketaan kaavalla (2.1) Eosto  Qlämmitys  Wlämmitys  Wilmanvaihto  Q jäähdytys  W jäähdytys  Wkuluttajalaitteet  Wvalaistus  Wkäytetty omasähkö (2.1) Anetto jossa Eosto rakennuksen ostoenergiankulutus, kWh/(m2 a) Qlämmitys lämmitysjärjestelmän lämpöenergian kulutus, kWh/a Wlämmitys lämmitysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kWh/a Wilmanvaihto

Rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi voidaan käyttää rakenteellisia keinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä, rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta sekä käyttää lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihtoja ilmastointiteknisiä keinoja sekä näihin liittyvää ohjausta ja säätöä. 4§ Huonelämpötilojen suunnitteluarvot Rakennuksen huonelämpötilan

45 % Keittiölaitteet 6% ATK-tilan jäähdytys 3% LVI-laitteet 20 % Kuva 7 Ulkovalaistus 4% Sähköenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain. 15 Edellisen katselmuksen arvioituun kulutusjakautumaan verrattuna ei eri laiteryhmien suhteellisissa kulutusosuuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Toiminnallisena tavoitteena niissä on tarjota palvelua (lämmitystä ja käyttövettä) mahdollisimman lyhyellä odotusajalla (LKV), matalalla lämpötilatasolla ja varmistaa primääriveden hyvä jäähdytys. Suomessa kehitettiin lämmönjakokeskus, jossa uutena elementtinä on pieni varaaja, jonka tehtävänä on vaimentaa vaihtelut LKV:n menolämpötiloissa (Pöyry 2011).

Vastaavasti lämpö- tai kylmäenergiaa käyttävän järjestelmän (absorptiojäähdytys tai kaukojäähdytys) vuotuinen energiantarve lasketaan kaavalla (9.3) Q jäähdytys  jossa Qjäähdytys Qjk Q Q jk (9.3) Q lämpö- tai kylmäenergiaa käyttävän järjestelmän energiantarve, kWh/a jäähdytysjärjestelmällä tuotettu jäähdytysenergia, kWh/a jäähdytysenergian tuottoprosessin vuotuinen kylmäkerroin,

1010/2017 5) ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutuksella puhaltimien ja mahdollisten apulaitteiden sähkönkulutusta; 6) ilmanvuotoluvulla q50 (m3/(h m2)) rakennuksen vaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa:n paine-erolla rakennuksen kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennuksen vaipan pinta-alaa kohden; 7) jäähdytettävällä kylmällä tilalla sellaista tilaa, jossa jäähdytys