Yleisimmin aurinkoenergialla lämmitetäänkin käyttövettä. Aurinkolämpö-liiketoiminta kehittyy koko ajan ja uusia sovelluksia syntyy. Keskeisiä ajureita aurinkoenergian lisääntyvälle käytölle ovatkin teknologinen kehitys, energiatehokkuuteen ja hiilidioksidista vapaaseen energiatuotantoon pyrkiminen sekä uusiutuvan energian ohjauskeinot.

Kun aurinkolämpö ei enää myöhään syksyllä ja talvella riitä käyttöveden lämmitykseen, lämmitetään käyttövettä poistoilman lämmöllä. Nollaenergiatalo – Käpylä 186 Plusenergiatalo – Talo2020 Talon peruslämmitysmuotona toimii maalämpöpumppu, jota hyödynnetään lähinnä talviaikana, kun talon muista energialähteistä ei kerry riittävästi lämpöä hybridikattilalle.

Sähköntuotanto voidaan aurinkoisella säällä ohjata myös esimerkiksi suoraan vesivaraajaan lämmittämään käyttövettä. Rakennusten energiamääräysten ja hiilidioksidin päästötavoitteiden kiristyessä erilaiset hybridienergiajärjestelmät yleistyvät. Niissä sähkön ja/tai lämmön tarve katetaan useammasta kuin yhdestä lähteestä.

Osto- ja kokonaisenergiankulutus yleisten tilojen valaisinmuutoksen jälkeen Energiamuoto Ostoenergiankulutus kWh/a kWh/(m2 a) 264442 203,42 Tilojen lämmitys 211036 Lämmin käyttövesi Tuloilman lämmitys Kaukolämpö Sähkö Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Tuloilman lämmitys Ilmanvaihtojärjestelmä Kuluttajalaitteet ja valaistus Yhteensä Kerroin Kokonaisenergiankulutus kWhE/a kWhE/(m2 a)

Laskennallinen ostoenergiankulutus ja E-luku Energiamuoto Ostoenergiankulutus kWh/a kWh/(m2 279549 215,04 Tilojen lämmitys 207711 Lämmin käyttövesi Tuloilman lämmitys Kerroin E-luku kWhE/a kWhE/(m2 a) 0,5 139775 107,52 159,78 0,5 103856 79,89 71838 55,26 0,5 35919 27,63 0 0,00 0,5 0 0,00 49175 37,83 1,2 59010 45,39 Tilojen lämmitys 2691 2,07 1,2 3229 2,48 Lämmin käyttövesi 363 0,28

Näillä lämpöpumpuilla voidaan lämmittää sekä huonetilat että käyttövesi. Lämpöä voidaan ottaa talteen myös suoraan ilmasta, mutta ilmalämpöpumput vaativat rinnalleen jonkin muun lämmitysjärjestelmän sillä kovilla pakkasilla niiden antoteho on heikko, sulatusajat tiheitä ja laite voi jopa sammua kokonaan.

huomioimisesta E-luvun laskennassa 2018 (pdf) (953.1 KB) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehon tarpeen laskenta, ohjeet, 2018: Energiatehokkuus – Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta (pdf) (1.9 MB) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehon tarpeen laskenta, ohjeet 2018: Lämpöpumppujen energialaskentaopas (pdf) (1.5 MB) Lämmitysjärjestelmat ja lämmin käyttövesi

Yleisimmin auringolla lämmitetäänkin käyttövettä. Aurinkosähkö Aurinkosähkö-sivustolla on ajankohtaista ja kattavaa tietoa aurinkosähkölaitteiston hankinnasta, asentamisesta, lupa-asioista ja käytöstä. Bioenergia Bioenergia on Suomen merkittävin uusiutuvan energian lähde.

Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästö potentiaalista. 2 Lämpö 2.1 Lämmitys Tekninen kuvaus: Lämmön tuotto: Kaukolämpö Sopimusteho: kW dt=° Tilausvesivirta: m 3 /h Lämmön toimittaja: Lämmönsiirtimet: Lämmitysverkosto kW Lämmin käyttövesi kW Lämmön mittausjärjestelyt ja mittareiden vaikutusalueet: Kaukolämmön päämittaus: Koko kiinteistö Alamittaukset: Laitteiden eristyst a so: Lämmitysjärjestelmän

Samoin on oletettu, että tiloja ja käyttövettä lämmittävät ulkoilma- ja maalämpölämpöpumput lämmittävät vuorotellen joko käyttövettä tai tiloja siten, että käyttövettä lämmitetään ensisijaisesti. Poistoilmalämpöpumpun oletetaan lämmittävän tiloja sekä käyttövettä samanaikaisesti.