Lähde: Tilastokeskus: Energian hankinta ja kulutus Kuva 2. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Suomessa terajouleina vuosina 1970-2022. HUOM! kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla. Lähde: Tilastokeskus: Energian hankinta ja kulutus Ota yhteyttä Milja Aarni asiantuntija +358 (0) 9 6122 5036 Lähetä sähköpostia

Muut perustellut syyt kevennetyn menettelyn käyttämiseen: • Kohde myydään tai vuokrataan lähisukulaisten välillä. • Kohdetta ei esitellä julkisesti myyntiä varten tai tarjota myytäväksi julkisesti esillä olevalla ilmoittelulla (myytävää kohdetta ei markkinoida esim. lehti- tai internetmainoksilla tai siitä ei järjestetä julkisia esittelyjä).

Muut perustellut syy kevennetyn menettelyn käyttämiseen: • Kohde myydään tai vuokrataan lähisukulaisten välillä • Kohdetta ei esitellä julkisesti myyntiä varten tai tarjota myytäväksi julkisesti esillä olevalla ilmoittelulla (myytävää kohdetta ei markkinoida esim. lehti- tai internetmainoksilla tai siitä ei järjestetä julkisia esittelyjä).

Kohdetta ei esitellä julkisesti myyntiä varten tai tarjota myytäväksi julkisesti esillä olevalla ilmoittelulla. Kevennetyn menettelyn mukaisesti energiatodistus laaditaan omalla lomakkeellaan, ja rakennuksen energiatehokkuutta kuvataan tunnuksella H.

Hankintamenettely ja hankintapäätös Hankintamenettely: Tilaaja on julkinen hankintayksikkö ja hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista. Hankinnan kokonaissumman arvioidaan ylittävän kansallinen kynnysarvo, mutta jäävän selvästi EU-kynnysarvon alapuolelle. Hankinta tehdään avoimella menettelyllä. Hankinnassa pisteytetään, sekä hintatekijöitä, mutta myös laatua.

(päätöksentekomallit) Kommentteja – koko kannan korjausstrategia Palvelurakennukset: • Julkisissa rakennuksissa energiatodistusten mukaan heikkokuntoisia → tilaresurssien hankinnan strategiat, ei pelkästään yksittäinen kiinteistöstrategia • Tavoitteita ei saavuteta jos ei samalla luovuta osasta kannasta ja käytetä tehokkaammin sitä mikä jää jäljelle → kun rakennuksessa on pitkä toiminnallisen

Reissussa lataus onnistuu julkisista latauspisteistä, joita oli Suomessa vuonna 2020 yli 3 000. Erillisiä latauspaikkoja on jo yli 1 000, mutta latausverkosto painottuu edelleen eteläiseen Suomeen. Julkisista latauspisteistä pikalatauspisteitä on noin 300. Niissä 100 kilometrin ajomatkalle tarvittavan energiamäärän voi ladata 10–30 minuutissa.

Hankintaan liittyvät asiakirjat tulevat julkisiksi, (ei liike- ja ammattisalaisuudet), kun hankintaa koskeva sopimus on tehty. 14.

Sähköauton lataaminen julkisissa latauspisteissä on yleensä kotilatausta kalliimpaa. Maksullisissa julkisissa latauspisteissä lataamisen hinta muodostuu myös muista tekijöistä kuin sähköenergian hinnasta. Esimerkiksi pysäköintitaloissa latauksen lisäksi maksettavaksi voi tulla pysäköintikustannuksia.

Kaasuautolla pienemmät verot Kaasuauton hankinnan yhteydessä peritään autovero ja käytön aikana ajoneuvoveron perusosa sekä lisäksi käyttövoimavero. Kaasuauton bensiiniautoa pienempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta päästöperusteiset autovero ja ajoneuvoveron perusosa ovat kaasuautolla bensiiniversiota matalammat.