Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.

Helpottaa lämpötilojen seurantaa ja vähentää hukkakulutusta.  Vähentää sähkön hukkakulutusta.   Lisää toimintavarmuutta. Vähentää työtä.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Vuorottaislämmitys sähköllä ja puulla Sähkö poikkeaa polttoaineista siinä, että sitä ei voi varastoida. Sitä on tuotettava samalla hetkellä kun sitä käytetään. Suomessa sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Sähköntuotantokoneiston mitoittaminen kuormitushuippujen mukaan nostaa sähkön hintaa.

Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.

Sähköpostivaihto Ritva Kuusisto Timo Jodatin esitys: ”LAPUAN ALANURMON UUDEN KOULUN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ (80 M2)”, Esitetty 27.3.2014 Porissa FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastot: http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnattyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla Markku Tahkokorpi Utuapu Oy [4]

Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämmitykseen liittyvät asiat voidaan käsitellä soveltuvin osin Lämmitys-otsikon alla ja kiinteistösähkön osuus Sähkö-osiossa. Kiinteistösähkön osalta selvitetään vähintään suurimmat kuluttajat, kuten esimerkiksi ulkovalaistus, käytävävalaistukset, autopistorasiat, sähkölämmitykset, sähkökiukaat, kylmäsäilytystilat ja pesulakoneet.

Tilat, joihin tulee eniten sähköä käyttäviä ja lämpöä tuottavia laitteita, kannattaa sijoittaa rakennuksen keskivyöhykkeelle tai pohjoispuolelle.

QILP,netto on ilma-ilmalämpöpumpun vuotuinen nettolämmöntuotto, joka pitää sisällään myös kompressorin sähkön. QILP,sähkö on ilma-ilmalämpöpumpun vuotuinen sähkönkäyttö, joka lasketaan ilmailmalämpöpumpun bruttotuotosta (Q ILP,brutto).