Mitatut sähkön kulutukset vuosilta 2004 – 2006. 2004 2005 2006 Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön koden sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskuluMWh tus, MWh MWh tus, MWh MWh tus, MWh Tammikuu 118,0 656,9 179,3 718,6 117,3 661,7 Helmikuu 155,3 646,5 155,8 688,4 139,8 653,1 Maaliskuu 242,0 729,8 123,4 700,0 210,1 802,3 Huhtikuu 128,1

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

Kaukojäähdytyksen tapauksessa taulukossa esitetään myös mitattu tai arvioitu jäähdytysjärjestelmän pumppauksen ja muu mahdollinen sähkönkulutus kuten huonelaitteiden kulutus yhtenä summana (Sähkö taulukossa 1). Jäähdytyskoneistojen tapauksessa pumppaus ym. sähkö sisältyy mitattuun tai arvioituun jäähdytyksen kokonaissähkönkulutukseen (Sähkö taulukossa 1).

Yhteenveto paineilman energiankulutuksesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista sähkön, lämmön ja veden kulutukseen.

Tällöin höyryn paine alentuu turbiinisiivistössä eikä paineenalennusventtiilissä, jolloin turbiinin akselille kytketty generaattori tuottaa sähköä. Näin voidaan siis paineen alentamisessa vapautuvalla energialla kehittää sähköä.

kokeilu vedellä  Tarkastettu, ettei läpivienneistä tule kosteusvaurioita rakenteisiin  Laitteen ja kauko-ohjaimen käyttöönotto-opastus  Laitteen toiminnan opastus lämmityslaitteena osana muuta lämmitysjärjestelmää  Toimintaolosuhteiden rajoitukset ________________________________________________  Automaattinen ulkoyksikön sulatustoiminto käyty läpi  Laite maadoitettu kunnolla (sähkön

Järjestelmä ilmattu       Lämmönkeruuneste       Tasoastia/paisuntasäiliö       Mudanerotin       Varoventteiili       Sulkuventtiili       Kiertovesipumppu asetus               LÄMMITYSVESI PIIRI               Järjestelmä huuhdeltu       Järjestelmä ilmattu       Paisuntasäiliö       Mudanerotin       Varoventtiili       Sulkuventtiilit       Kiertovesipumppu asetettu               SÄHKÖ

Parempi  pumppu  olisi  säästänyt  sähkössä  n.  900 €  vuodessa  ja  sen  käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €. 

Käytännössä aina, kun voimalaitoksella on sähkön kehitystä, on edullisinta valita mahdollisimman alhainen höyryn siirtopainetaso. 19 Höyryputkiston painetason valinnan jälkeen tulee määritettäväksi putken koko. Valittaessa liian pieni putkikoko kasvaa siirron painehäviö ja höyryn painetasovaatimus nousee saman höyrymäärän siirtämiseksi putkistossa.