Vedenkulutus on n. 135 milj. m3/a. Lämmön osalta keskimääräinen 4 % kulutussäästö vastaisi 508 GWh/a eli 15,3 milj. €/a (30 €/MWh) ja kiinteistösähkön osalta 5 % säästö 55 GWh/a eli 3,3 milj. €/a (60 €/MWh) ja veden osalta 15 % säästö 20 milj. m3/a eli 50 milj.

Toimenpiteellä saavutetaan seuraavat säästöt: Säästö lämmössä 3,0 MWh/a 80 EUR/a Investointi 0 EUR Takaisinmaksuaika 0,0 a 16 5.2.2 Vesikalusteiden käyttötottumuksen muutos Vedenkulutus on suhteellisen hyvää tasoa (128 l/vrk, asukas). Asukkaiden käyttötottumuksia voidaan pienentää tiedottamisella. Säästöpotentiaaliksi on arvioitu noin 4 % eli 5,5 l/vrk,asukas.

Nykyinen kulutus 2001 Lämpöenergia 300 MWh/a 10 000 EUR/a Kiinteistösähkö 30 MWh/a 1 000 EUR/a Vedenkulutus 3 000 m3/a 6 000 EUR/a Kustannukset yhteensä 17 000 EUR/a Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 20 500 MWh/a EUR/a 7 % 5 % 500 EUR 1 50 MWh/a EUR/a 3 % 5 % 200 EUR 200 m3/a 7 % 500 EUR/a 8 % Säästöt yhteensä 300 EUR 1 050 EUR/a 6 % Investoinnit yhteensä 1 000 EUR Energiakustannukset

Kaappikoneen vedenkulutus on laskettu arvioidun lauhdelämmön ja lauhdeveden oletetun ∆T:n avulla. Edellisessä raportissa ei ole esitetty kulutusjakautuma-arviota. Taulukko 10 Veden laskennallinen kulutusjakauma kohteittain.

Sähkön vuotuinen keskihinta ilman perusmaksuja on 76,05 €/MWh (alv 22 %). 15 Vedenkulutus 2.5 Taulukko 10 Veden mitattu kulutus ja ominaiskulutus vuosittain Veden kulutus 2000 2001 2002 Veden kulutus (m3/a) 831 837 727 Ominaiskulutus (dm3/rm3) 258 260 225 900 800 m3/a 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 Veden kulutus (m3/a) Kuva 6 Veden mitattu kulutus vuosittain Vuonna 2002

Vedenkulutus on viimeisen kolmen vuoden aikana pysynyt samalla tasolla. Tasainen kulutus kuvaa sitä, että rakennuksen käyttö on seurantajakson aikana pysynyt kutakuinkin ennallaan. Veden ominaiskulutukset ovat olleet keskimääräisellä tasolla.