13 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Joukkoliikenne Junalla, bussilla, raitiovaunulla ja metrolla matkustaminen on energiatehokkaampaa kuin yksityisautoilu. Raideliikenteessä energiankulutus henkeä kohden on kaikkein pienintä. Raideliikenteen osuus Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöistä on vain puoli prosenttia.
Jos joukkoliikenne toimii hyvin, voi joukkoliikenne yhdessä taksin, auton vuokrauksen tai yhteiskäyttöautopalvelun kanssa hyvinkin olla harkinnan arvoinen vaihtoehto omalle autolle. Lyhyillä matkoilla kävely ja pyöräily parantavat kuntoa ja samalla myös elämänlaatua. Sähköpyörällä 10–20 kilometrin pituinen työmatkakin voi sujua vaivattomasti.
Ensisijaisia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Mikäli henkilöauton käyttö on välttämätöntä, kannattaa suosia autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä, liityntäpysäköintiä ja taloudellista ajotapaa. Fiksua on valita mahdollisimman pienikulutuksinen auto, jossa voi käyttää myös tulevaisuuden polttoaineita.
Useissa Euroopan kaupungeissa on hyvä julkinen joukkoliikenne. Lisäksi matkailijoiden käytössä on esimerkiksi kaupunkipyöriä. Pidempiaikainen pyöränvuokraus on hyvä vaihtoehto, jos haluat tutustua kohteeseen tarkemmin tai tehdä pidempiä reissuja kaupungin ulkopuolelle.
Mikäli työmatka on liian pitkä kävellen tai pyörällä liikuttavaksi, kannattaa suosia joukkoliikennettä, sillä joukkoliikenne on ympäristöystävällinen tapa liikkua. Lisäksi ammattikuljettajan kyydissä voi syventyä esimerkiksi hyvään kirjaan tai ottaa nokoset. Työantajalta kannattaa tarkistaa mahdollisuus saada joukkoliikenteen kausilippu tai työmatkaseteleitä työsuhde-etuna.
Joukkoliikenne. Noudettu osoitteesta https://www.turku.fi/asuminen-jaymparisto/liikenne/joukkoliikenne-0 75 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Raision kaupunki Turun Sanomat. (2017). Fossiiliset polttoaineet historiaan Raisiossa. Noudettu osoitteesta https://www.ts.fi/uutiset/3559193 Turun Seudun Energiatuotanto Oy. (2023).
Kaiken kaikkiaan Jyväskylän kaupungilla olisi mahdollisuus kilpailuttamiensa kuljetusten (joukkoliikenne, jätekuljetukset ym.) ja leasingautojen kautta vuosittain arviolta noin 30 GWh:n biometaanin kulutus (Pakarinen 2015).