Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017–2025 Vuoden 2017 alussa käynnistynyt kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.

Laaja-alaisimpia sitoumuksia ovat esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus, Hinku ja Fisu. Kunnat ja kaupungit voivat liittyä myös erilaisiin kansainvälisiin verkostoihin, joiden tavoitteissa on kestävä kehitys. Tällaisia verkostoja ovat esimerkiksi ICLEI, Covenant of Mayors ja EuroCites. Kuva.

Esimerkkeinä jo tehdyistä: Innovatiiviset, kestävät julkiset hankinnat (KEINO), Fisu-verkosto, kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS), puurakentamisen neuvonta ja kehittäminen.

Kuntien energiatehokkuussopimus, HINKU-toiminta ja FISU-verkosto tarjoavat hyvät työkalut toiminnan tehostamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kunnilla on myös oma roolinsa kiertotalouden käynnistämisessä ja kasvattamisessa.

neliömetriä; loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennus, jota ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen; määräajan paikallaan pysytettävä tai tilapäinen rakennus, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta; teollisuus- ja korjaamorakennus; muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettumaatilarakennus, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus asettaa Suomessa alan tavoitteeksi yhdeksän prosentin parannuksen vuoteen 2016 mennessä vuosien 2001–2005 keskiarvosta EU:n energiapalveludirektiivin mukaisesti. Kuljetusyrityksistä 60 prosenttia pitäisi saada sopimuksen piiriin ennen vuotta 2016.

Torrefaction periaatekuva 53 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Kuhmon kaupunkiin 15.11.2017 6.2.6 KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS 2017–2025 Kaupungin energiatehokkuuden edelleen parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytönlisäämiseen yksi merkittävä ratkaisu on liittyä KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEEN 2017 - 2025 Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön

enintään 50 neliömetriä; 2) loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta, jota ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen; 3) väliaikaista rakennusta, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta; 4) teollisuus- ja korjaamorakennusta; 5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua maatilarakennusta, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus