Näin sähköä käyttävän järjestelmän vuosienergia on W jäähdytys   w jäähdytys (6) 8760 wjäähdytys järjestelmän käyttämä sähköenergia laskentatunnin aikana, kWh.

Lue lisää > > ORC-tekniikka tuottaa sähköä kuumista savukaasuista Lue lisää > > YLLÄPIDÄ LÄMMÖNTALTEENOTON TEHOKKUUTTA Mittaamalla lämmöntalteenoton toimintaa ja analysoimalla sen tehokkuutta. • Mittaa lämpötiloja ennen lämmöntalteenottolaitetta ja sen jälkeen. • Mittaa poisto- ja tulokaasujen lämpötilat, paine-erot ja virtaukset.

– Lainsäädännön puolella: Energiatehokkuusluokkien raja-arvot eivät ole muuttuneet, vaikka Kerroinasetuksen (788/2017) mukaisesti sähkön ja kaukolämmön sekä -jäähdytyksen energiamuodon kertoimet ovat muuttuneet → Koska kerroinasetus on muuttunut, mutta raja-arvot ovat ennallaan, useimmat rakennukset sijoittuvat nyt korkeampaan energiatehokkuusluokkaan kuin aiemmin.

Rakennuksen asukkaiden haastattelun perusteella rakennuksessa on käytetty vuonna 2012 yhteensä 42 000 kWh sähköä. Lisäksi rakennuksen varaavassa tulisijassa on poltettu vuoden aikana noin kolme irtokuutiometriä koivupuupilkettä.

Lisäksi kehitämme jakeluvelvoitelainsäädäntöä edelleen ottamalla käyttöön uuden joustomekanismin, jonka kautta voi hyödyntää vaihtoehtoisia päästövähennystoimia ja tuomme uusiutuvaan sähköön ja vetyyn perustuville synteettisille polttoaineille (RFNBO) oman velvoitetasonsa vauhdittamaan investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen .

Maltillinen kulutus Sähkölämmitteisessä Suomen kauneimmassa kodissa sähköä kuluu vuositasolla noin 16 000 kWh. – Kulutuslukema on maltillinen vanhalle talolle. Se selittyy pitkälti uusitulla lämpöeristyksellä ja moderneilla ilmalämpöpumpuilla, toteaa Suur-Uski.

Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.

Energiakatselmuksen arviointi 2.1 Energiakatselmuksen tuloksellisuuden arviointi (Arvio: 4 = hyvin … 1 = heikosti; 0 = en osaa sanoa) Tuottiko energiakatselmus selkeän kuvan sähkön, lämmön ja veden kulutuksen jakautumisesta tärkeimpiin osakuormiin Kuvattiinko katselmuksessa energia- ja vesikustannukset kustannuskomponenteittain, tariffiperusteet ja energian hankintakustannusten vaihtelu

. • Selvitetään toiminnan nykyiset lähtöarvot: esimerkiksi sähkön ja lämmön energiankulutus, polttoaineen kulutus, kokonaiskustannukset, hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä huomiotta, jos kilpailutus tehdään halvimman hinnan perusteella. Energiatehokkuudeltaan parhaimpia vaihtoehtoja saa käyttämällä elinkaarikustannuksia osana vertailuperusteita.

Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.