Rakenteiden ilmatiiveys ja energiatehokkuus 4.1 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat lämmöneristeiden määrä ja rakenteiden ilmatiiveys sekä talotekniikan oikeanlainen toiminta. Lämmöneristeen määrä on nykyään ulkoseinissä noin 200 millimetriä ja yläpohjissa noin 400 millimetriä mineraalivillaa.

Energian kokonaiskulutuksen kulmakivet Pientalon energiatehokkuus muodostuu rakennuksen, teknisten järjestelmien ja käyttäjän toimien kokonaisuudesta. Tämän kokonaisuuden hallinta on ratkaisevaa, kun tavoitellaan energiansäästöä. Myös asujien omilla toimilla on suuri vaikutus kokonaisuuteen.

Poistoilma-lämpöpumppu soveltuu parhaiten pieneen tai keskikokoiseen uudistaloon, jossa on matalaenergia tai passiivitason energiatehokkuus. Elvari on Motivan koordinoima yhteistyöhanke, jolla tehostetaan sähkölämmitteisten pientalojen energiankäyttöä.

Käytetyt menetelmät ja laskentatapausten reunaehdot Ilma-ilmalämpöpumpuilla on toisistaan poikkeavia lämmitysominaisuuksia erityisesti niiden energiatehokkuus- ja lämmitysteho-ominaisuuksien mukaan.

Energiatehokkuus on myös keskeinen EU:n tavoite. Esimerkiksi energiapalveludirektiivi asettaa jäsenmaille yleisen indikatiivisen säästötavoitteen 9 % yhdeksässä vuodessa direktiivin voimassaolojaksolla 2008–2016. Velvoitteen täyttyminen tulisi olla todennettavissa.