Kuva: Jari Aalto, Motiva Kuva 3 Esimerkkijakauma sähkönkäytön jakautumisesta sähkölämmitteisessä rivitaloasunnossa kWh 2000 1500 lämmitys 1000 vedenlämmitys kotitaloussähkö 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Lähde: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 –tutkimusraportti, Adato Energia Oy Lisätietoja: • www.motiva.fi/sahkolammitys Urho Kekkosen katu 4–6 A PL 489 00101 Helsinki Puhelin

Patteriverkosto kuntoon – ohjeita patteriverkoston perussäädön tilaajalle Patteriverkosto kuntoon – ohje taloyhtiöille Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Energiankäytön kannalta lämmitysverkoston epätasapaino ja siitä aiheutuvat suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.

Rakennuksen lämpöhäviöiden vertailukohtana on lämmönkulutus (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) ilman ilmalämpöpumppua. Ilma-ilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen lämmönkulutus on lämmitysjärjestelmän lämmöntuotto (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) lisättynä lämpöpumpun lämmöntuotolla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korjataan vaurioituneet tai kuluneet osat oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja ylläpidetään lämmitys- ja muita järjestelmiä niin, että esimerkiksi kiinteistön sisälämpötila pysyy taloyhtiön tavoittelemalla tasolla. Erilaisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin on suositeltavaa varautua, jolloin puhutaan suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta.

sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää. 12 § Teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys

Lämpökonttien ja –keskusten (195–400 kW) käyttökohteita ovat isot yhtenäiset tilat kuten hallit, kauppakeskukset, sääsuojien lämmitys, huputettujen julkisivutelineiden lämmitys sekä suurten yhtenäisten tilojen kuivattaminen. Suurilla lämpökonteilla lämmittimien hyötysuhde nousee energian käytön kannalta merkittäväksi tekijäksi.

Jos kyseessä on ulkoilman lämpötilan mukaan säätyvä lämmitys, voi menoveden lämpötilatasoa nostaa ensisijaisesti niin sanotulla suuntaissiirrolla. Suuntaissiirtoa nostetaan pari astetta kerrallaan, ja sen jälkeen odotetaan pari päivää, jotta nähdään, tapahtuuko muutoksia lämmityksessä? Säätökäyrän jyrkkyyttä voi muuttaa kovilla pakkasilla.