Analyysi on suositeltava myös kaupoille, joiden sähkönkulutus ylittää 150 MWh vuodessa. Energiatehokkuus ei välttämättä vaadi mittavia investointeja – pelkästään laitteiden säädöillä, sijoituksella ja oikealla käytöllä saavutetaan tuntuvia säästöjä. tarkastelee kokonaisvaltaisesti kaupan kylmäntuotannon energiatehokkuutta.

Kaikkiaan analysoitiin tietoja noin tuhannesta kohteesta; mm. noin 300 lämpöpumppua hyödyntävää kotitaloutta, yli 300 kotitalouden sähkönkulutustiedot • Aktiivista viestintää tuloksista: casekortteja, artikkeleita ja tiedotteita, verkkoaineisto, luentoja ja esityksiä, vierailuja • Työkalu energiayhtiöiden asiakaspalvelun tueksi Tiedon ja asiantuntijuuden jakamista • yhteistyöryhmissä Sähkönkulutus

Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto?

hyötysuhdetta – edellyttää toimenpideluvan kunnalta – ei yleensä mahdollinen pohjavesialueella Ilma-vesilämpöpumppu + voi korvata öljy- tai maakaasulämmityksen kokonaan yhdessä sisäyksikköön kytkettyjen sähkövastusten kanssa + erinomainen öljyn tai maakaasun rinnalla hybridilämmityksenä + hyvä valinta uuteen lattialämmityskohteeseen + edullisempi hankkia kuin maalämpö – maalämpöä korkeampi sähkönkulutus

ja ratkaisuista laitekaupalle sekä rakennustarviketeollisuudelle Huhtikuu 2010 Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Taustatietoa sähkölämmityksestä • Suomessa on noin 620 000 sähkölämmitteistä pientaloa (Adato Energian arvio) • Sähkölämmittäjät ovat suuri yhtenäinen käyttäjäryhmä, jonka kulutus on lähes 10 TWh/a eli n. 10 % Suomen koko sähkön kulutuksesta • Yksittäisen kohteen sähkönkulutus

Vuositasolla sähkönkulutus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Paineilman tuotannon ja käytön vuotuiset kustannukset vuodelta 2004 on esitetty taulukossa 5. 46 Taulukko 5. Paineilman kustannukset 2004.

Näiden perusteella voidaan todeta, että maltillisen skenaarion mukaan sähkönkulutus ei juurikaan nouse, kun taas Ilmasto neutraali kasvuskenaariossa sähkönkulutus nousee yli kolminkertaiseksi. (19) 21 Taulukko 4.1 Sähkönkulutuksen skenaariot, Fingrid – Verkkovision skenaarioluonnokset. (19) Skenaario Sähköä Vientiin Vuosi 2018 2035 2045 Sähkönkulutus, TWh 42 45 45 Ilmastoneutraali kasvu

Kylmäenergiaa käytetään tuotantolinjojen prosessijäähdytyksiin sekä kylmävarastojen jäähdyttämiseen. 1.2 Energiatehokkuus ja säästöpotentiaali Taulukossa 1 esitetään kohteen nykyinen kylmäenergian sähkönkulutus sekä sähkön, lämmön ja vedensäästöpotentiaalit toimenpiteillä, joiden takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta sekä tarvittavat investoinnit.

Sähkönkulutus on 24 MWh/a. Sähkön hinnalla 80 €/MWh ylimääräinen kustannus on 1 900 €/a. 3 Esim. Ilmaa, jonka virtaus on 1 m3/s esilämmitetään 10 °C. Lämmöntalteenottoteho on 12 kW. Prosessi toimii 8000 h/a ja vuosienergia on 96 MWh/a. Jos lämmön hinta on 35 €/MWh, säästö säästö 3 360 €/a. 4 Esim. Vettä, jonka virtaus on 1 l/s, esilämmitetään 10 °C. LTO-teho on 42 kW.