Kyllä  Ei Pellettien varastointi:  Vuosisiilo (yli 6 m3), etäisyys kattilahuoneesta m  Viikkosiilo (alle 0,5 m3) kattilahuoneessa, jolloin täyttö tehdään käsityönä. ja aikaväliltä Haluan järjestelmään seuraavat varusteet:      Kattilan nuohousautomatiikka Kattilan automaattinen tuhkanpoisto Polttimen puhdistusautomatiikka Lämmityksen ohjaus huonetiloista tai/ja matkapuhelimella

Pelletit varastoidaan siiloon kattilahuoneen läheisyyteen. Siilon on oltava täysin kuiva, pölytiivis ja sähkötön. Omakotitalossa sopiva siilon koko on noin 8 m³, jolloin siihen mahtuu vuoden pellettien tarve eli noin 4 tonnia pellettejä (6,5 m³). Pelletit siirretään varastosta polttimelle siirtoruuvilla.

Takan sisällä on pellettisäiliö, johon mahtuu pellettiä muutaman päivän tarpeiksi. Takka sytyttää arinalle syöttämänsä pelletit ja syöttää lisää pellettiä kunnes termostaatti tai tuntiohjelmointi käskee lopettaa ja polttaa pelletit loppuun. Pellettitakka käyttää sähköä automaattisiin toimintoihin.

Älä tilaa pellettiä enemmän kuin siiloon mahtuu! Tämän ohjeen mukaisen siilon hyötytilavuus on . 7,5 m3. Hyötytilavuus saavutetaan sataprosenttisesti vain, jos pelletti jakaantuu siiloon tasaisesti. Suositeltava tilausmäärä ohjeen siiloon on 4 000 kg ja enintään 4 500 kg pellettiä (noin 6,3–7,2 m3).

Hankasalmen uudessa lämpölaitoksessa poltetaan ennen hakekattilan valmistumista pellettejä, joita käytetään myös vara- ja huipputehon tuottamiseen. Pellettien Heinonen kumppaneineen on laskenut tulevan edullisemmaksi kuin öljyn käyttämisen. – Öljy olisi ollut investointina halvempi, mutta me emme yhtään luota öljyn hintakehitykseen.

Tomi Suomalainen 29.8.2014 4 PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUKSEN TULOKSET • Hankittava lämpöenergia tuotetaan pääsääntöisesti pelletillä, joka osoittautui kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi tällä hetkellä. • Hankittavan energian keskihinta tarjoushetkellä asettui noin 76 €/MWh, alv 0% paikkeille sisältäen perusmaksun, joka on enintään 30% kokonaishinnasta. • Jokaisen kohteen lämmönhinta

Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakoissa on automaattisytytys. Pellettitakan säiliön mahtuu usean päivän pellettitarve. Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla.

Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa (puu, hake, pelletti, biokaasu), ympäristövaikutukset vähenevät edelleen. Lisää aiheesta: Lämpöä kotiin keskitetysti – Kaukolampö

Siilon suositeltu koko on noin 8 m 3 , johon mahtuu keskimäärin vuoden pelletit. Pellettipoltin voidaan usein asentaa myös öljy- ja puukattiloihin. Pelletit valmistetaan puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteista. Maalämpöpumppu, MLP Maalämpö kerää lämpöä maaperästä, kalliosta tai vesistöstä.

Suomessa toimii myös useita pellettiä käyttäviä lämpöyrittäjiä. Lisäksi on mahdollista hyödyntää aurinkolämpöä ja lämpöpumppuja. Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon.