Siirry sisältöön

84 hakutulosta

Energian, sähkön tai veden määrää mittaavat mittarit toimivat useimmiten M-Bus -protokollalla. Suuri osa huoneiston mittausdatasta voidaan kerätä langattomasti, mikä tuo säästöä kaapelointikustannuksissa ja helpottaa asennusta sekä muutosten tekoa. Langattomat ratkaisut toimivat tyypillisesti paristoilla, jolloin ne vaativat ajoittain paristojen vaihtoa.
Taulukoissa 2-4 esitetään kii n teistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot viimeisen viiden vuoden ajalta. Vuosilukuja voi tarvittaessa muokata.
Asukkaana on myös hyvä tietää, paljon taloyhtiössä kuluu sähköä, lämpöä ja vettä ja onko se saman tyyppisiin rakennuksiin verrattuna vähän vai paljon. Tiedon saa isännöitsijältä tai hallitukselta. Kuva. Jos huoneistossa tuntuu vetoiselta, tutki mistä se johtuu ennen kuin lisäät lämmitystä.
Elinkaarikustannuslaskenta – LCC (Life Cycle Costing) Elinkaarikustannuslaskenta kertoo, mitä hankittava tuote tulee organisaatiolle maksamaan, ei ainoastaan investointihetkellä, vaan myös käytön aikana ja käytöstä poistettaessa, esimerkiksi sähkö-, huolto- ja jätemaksuina. Varsinkin energiaa käyttävien laitteiden käyttökustannukset voivat olla jopa hankintahintaa suuremmat.
standardoitu tiedonsiirtoprotokolla M-bus Avoin, kansainvälinen ja standardoitu tiedonsiirtoprotokolla Modbus Yleisesti käytetty tiedonsiirtoprotokolla, ei kuitenkaan standardoitu PIR Passive Infrared, passiivinen infrapuna RT-kortisto Rakennusalan tietopalvelu ja laatujärjestelmä kestävään rakentamiseen SRI Smart Readiness Indicator, rakennusten älyvalmiusindikaattori ST-kortisto Sähkö
Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.
Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.
Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.
Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien
Silloin voimalan sähkö muutetaan tavalliseksi verkkosähköksi vaihtosuuntaajalla eli invertterillä ja voimala kytketään sähköpääkeskukseen. Tyypilliset kesämökille asennettavat pientuulivoimalat ovat muutaman sadan watin tehoisia, jolloin niiden lapojen halkaisija on noin kahden metrin luokkaa.