Suomea, Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta muualla Euroopassa on edelleen yleistä, että saparot typistetään rutiininomaisesti, vaikka se on direktiivissä kielletty. Julkisten hankintojen tekijä voi edellyttää, että sianliha on peräisin eläimestä, jonka saparoa ei ole katkaistu puremisen ehkäisemiseksi.