Helsingin seudun metro- ja raideliikenne kulkee uusiutuvalla sähköllä Vuoden 2014 alusta HSL:n metro- ja raideliikenteen sähkö on ostettu pohjoismaisena tuuli- ja vesivoimana. HSL Helsingin seudun liikenne – Ympäristöraportti (pdf) (2.9 MB) "Junat kulkevat vedellä" VR on siirtynyt sataprosenttisesti vesivoimalla tuotetun sähkön käyttöön vuoden 2011 alusta alkaen.

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa: tuuli- ja aurinkoenergia geoterminen energia (maaperän pinnan alle varastoitunut lämpö) ympäristön energia (ilma, pintavesi, jätevesi) vuorovesi- ja aaltoenergia ja muu valtamerienergia vesivoima biomassa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu Energian alkuperätakuu

Uusiutuvia energialähteitä puolestaan ovat uusiutuvat, muut kuin fossiiliset energialähteet (tuuli-, aurinko-, maalämpö-, aalto- ja vuorovesienergia, vesivoima, biomassa, kaatopaikkakaasut, jäteveden käsittelylaitosten kaasut ja biokaasut).

Tällä hetkellä sähkö hankitaan vihreänä vesivoimana, jonka CO 2 -päästökerroin on 0. Vastaavan sähkömäärän eli 1980 MWh hiilidioksidipäästöt ovat 220 kg CO 2 /MWh sähkönhankinnan keskimääräisellä CO 2 -päästökertoimella laskettuna. Päästöttömän sähkön valinnalla Tampere-talo jättää synnyttämättä noin 430 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

aurinko vesivoima maaperä vesistö biomassa CHP ilma aurinkovoima tuulivoima aaltovoima ydinvoima CHP 30.12.2022 Onko energiaa?

Lähijunaliikenteessä on jo vuodesta 2008 lähtien käytetty uusiutuvalla energialla, eli vesivoimalla tuotettua sähköä. Kaksi ensimmäistä kotimaista Artic-raitiovaunua on ollut koekäytössä matkustajaliikenteessä vuoden 2014 ajan. Uusi raitiovaunu on energiatehokkuudeltaan uusinta tekniikkaa.

Yleisimpiä uusiutuvan energian lähteitä ovat vesivoima, puuenergia, tuulivoima, aurinkoenergia sekä biomassa. [4] 7 Pääasiallisesti elintarviketeollisuuden energianlähteet on ainakin vuodesta 2007 lähtien luokiteltu öljyyn, hiileen, maakaasuun, turpeeseen, puupolttoaineisiin, sähköenergiaan, ulkoisesti tuotuun lämpöenergiaan sekä muihin energianlähteisiin [5].

Uusiutuvaksi energiaksi luetaan tuuli- ja aurinkoenergia, geoterminen energia (maaperän pinnan alle varastoitunut lämpö), ympäristön energia (ilma, pintavesi, jätevesi), vuorovesi- ja aaltoenergia ja muu valtamerienergia, vesivoima, biomassa sekä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu.

Uusiutuvaksi energiaksi luetaan tuuli- ja aurinkoenergia, geoterminen energia (maaperän pinnan alle varastoitunut lämpö), ympäristön energia (ilma, pintavesi, jätevesi), vuorovesi- ja aaltoenergia ja muu valtamerienergia, vesivoima, biomassa sekä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu.

(Turunen ja Jääskeläinen, 2021) 6 3 Teollisuuden sähköistyminen 3.1 Sähköistymisen keinoja teollisuudessa Suuresta vesivoiman määrästä ja energiaintensiivisestä teollisuudesta johtuen sähkön merkitys on perinteisesti ollut tärkeä Pohjoismaissa (Lund & kump, 2021). Suomen teollisuus käyttää nykyisellään merkittävän määrän sähköä.