Lämmönkulutus: Mitataan lämpötila (tilat, päivämäärä ja kellonaika). Arvioidaan lämpötilamäärän sopivuutta. Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat). Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan. Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä). Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely.

Kiinteistö (korjaa nimet) Lämmitysmuoto Lämmönkulutus: 2006 MWh 2007 MWh 2008 MWh 2009 MWh 2010 MWh Kiinteistö 1 Jne. Yhteensä, MWh Vedenkulutus (kylmä vesi) Kiinteistö (korjaa nimet) 2006 m 3 /v 2007 m 3 /v 2008 m 3 /v 2009 m 3 /v 2010 m 3 /v Kiinteistö 1 Jne. Yhteensä 1 2 14.12.2010/Motiva Oy

Tavallista lämpimämpien syys- ja kevätkuukausien käsittely Yleinen normituksessa havaittu epäkohta on se, että tavallista lämpimimpien syys- ja toukokuiden osalta mitattu lämmönkulutus moninkertaistuu normituksen yhteydessä johtuen siitä, että ko. kuukauden toteutunut lämmitystarveluku on jäänyt selvästi pienemmäksi kuin pidemmältä ajanjaksolta määräytyvä ”normaalivuoden” lämmitystarveluku

Pää‐ tettiin investoida mittalaitteisiin sähkökulutuksen osalta ja lämmönkulutus taselaskea olemassa  olevien lämpötila‐ ja venttiilitietojen perusteella.   Energiatehokkuusryhmä  sai  tämän  mittausprojektin  jälkeen  liikkeelle  useita  odottaneita  energiatehokkuustoimenpiteitä, koska toimenpiteet pystyttiin osoittamaan kannattaviksi mitta‐ ustiedon perusteella. 

Suurin haaste hukkalämpöjen hyödyntämisessä on, että lämmönkäyttö on elintarviketeollisuudessa suhteellisen hajautettua: elintarviketeollisuus kokonaisuutena sisältää runsaasti erilaisia osaprosesseja, joiden yksittäinen lämmönkulutus on pientä. [7] Myös alatoimialojen välillä on merkittäviä eroja prosesseissa ja vaatimissa lämpötiloissa, ja yhtenäisten teknologisten ratkaisujen luominen