Energia-avustus on vauhdittanut asuinrakennusten korjaamista erittäin energiatehokkaiksi – energiatehokkaammiksi kuin säädökset edellyttävät tai jopa lähes nollaenergia -tasoisiksi. 10 miljoonan euron lisämäärärahan arvioidaan riittävän noin 2 500 kotitaloudelle.

. ‒ Kunta-alalle on tarjolla monia verkostoja, työkaluja ja malleja energia- ja ilmastotyöhön, mutta jos kunnan resurssit ovat niukat, niin energiatehokkuussopimustoiminta on juuri se peruskallio, jonka päälle kannattaa rakentaa konkreettisten hyötyjen ja toimeenpanoon saatavan tuen takia, muistuttaa energia-asiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.

Puollot saivat Koppö Energia Oy:n uusiutuvan metaanin tuotantoinvestointi Kristiinankaupunkiin, Westenergy Oy:n hiilidioksidin talteenottolaitos Mustasaareen ja Helen Oy:n ilma-vesilämpöpumppulaitos Helsinkiin.

Esimerkiksi Raumalla elinkeinopuoli on ollut ilmasto- ja energia-asioissa yhteydessä alueen yrityksiin. Yrityksille on tarjottu tukea ja neuvontaa muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuslaskelmiin. Perustana yhteistyölle ja tuelle on yrityslähtöisyys. Elokuussa julkaistaan kooste haastattelujen tuloksista.

Avustukset energiaremontteihin ja öljylämmityksestä luopumiseen ovat jo saavuttaneet suuren suosion, ja olen hyvin iloinen, että niitä voidaan jatkaa ja laajentaa”, ministeri Kari sanoo. 100 miljoonaa euroa asuinrakennusten energia-avustukseen Asuinrakennusten energia-avustukseen kohdistetaan valtion asuntorahastosta vuosina 2022–2023 yhteensä 100 miljoonaa euroa.

Talvikuukausina energianeuvonta johti sähkönkulutuksen pienenemiseen keskimäärin kymmenellä prosentilla, BCDC Energia -hankkeen tutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta summaa.

Julkaisuja on eri aihepiireistä, joita ovat muun muassa energiatehokkuus, hankinnat, kodin energiankäyttö, lämmitysjärjestelmät, materiaalitehokkuus, rakentaminen ja uusiutuva energia. Vaihtoehtoisesti voit etsiä julkaisuja oheisista, aihealueiden mukaan jäsennellyistä kansioista, jotka löytyvät sivun vasemmasta navigaatiosta.

Mukaan lähteneitä yrityksiä olivat Helsinki Shipyard, Koskisen, Niiralan Kulma, Valio, Vantaan Energia, VSV-Energia, LähiTapiola, Neve, Forchem, IKEA ja Tibnor. Lisäksi hankkeessa oli mukana ETJ + -järjestelmää jo pidempään käyttäneitä yrityksiä, jotka ovat tuoneet esille omia näkemyksiään ja kokemuksiaan järjestelmän käytöstä.

Noin puolet yrityksistä teollisuudessa ja energia-alalla uskovat investoivansa myös tuotantoprosessin energiankäytön tehostamiseen. Yli 90 % vastaajista sanoo yrityksen ottavan energiatehokkuuden huomioon aina tai useimmiten korvaus- tai uusinvestointien sekä prosessimuutosten yhteydessä.

Hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Suuri kiinnostus energiainvestointeja kohtaan kertoo kiihtyvästä vihreän siirtymän tahdista teollisuudessa ja energia-alalla. Fossiilitaloudesta halutaan nyt vauhdilla eroon. Nämä investoinnit kehittävät myös Suomen energiahuoltovarmuutta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.