. • Teollisuuskohteille hyväksyttyjen työkustannusten enimmäismäärä on 5 % kohteen energia- ja vesikustannuksista. Pilotointiin hyväksyttävien kohteiden energia- ja vesikustannusten on oltava vähintään 40 000 €/a.

Suunnitelmien pohjalta tehdään toimenpiteelle kannattavuuslaskelmat ja toivon, että voimme toteuttaa investoinnin”, kommentoi Metsä Boardin energia- ja materiaalitehokkuuden päällikkö Matti Korhonen .

Hanke voi liittyä esimerkiksi energia- ja julkisivuremonttiin, lisäkerrosrakentamiseen, laajennukseen, korjausrakentamiseen liittyviin kehittämishankkeisiin, kokeilevaan korjausrakentamiseen tai eri materiaalien yhteiskäyttöön. Vauhdittajaryhmään osallistuminen on maksutonta ja tapaamiset toteutetaan pääosin verkkoyhteyksin.

Lue lisää 26.9.2024 Rahoituksen tietopalvelu: Ajantasainen tieto rahoituksesta yhdestä paikasta Energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen ovat avainkeinoja, joilla Suomi pystyy saavuttamaan sille asetetut energia- ja ilmastotavoitteet.

Avustettavat hankkeet voivat koskea esimerkiksi kuntien ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen kehittämistä, kuntien ja yritysten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä, kuntalaisten ilmasto- ja kiertotaloustoimien vauhdittamista sekä energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämistä. Rahaa avustushakuun on varattu noin miljoona euroa.

Hankkeen konkariyrityksiä ovat Kesko, ABB ja VSV-Energia. Energiatehokkuuden johtamisjärjestelmää rakentamaan tai kehittämään lähtivät Helsingin kaupungin asunnot (Heka), Woikoski, Leden Group, DNA, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Savon Voima, Linkosuo, Solway Chemicals, Kerabit ja Sinituote. Kiwa on mukana asiantuntijayrityksenä.

Mutta ajatusten vaihto ja verkostoituminen energia-alan toimijoiden kanssa on ollut antoisaa, Boliden Kevitsan Pietilä jatkaa. Teksti: Matti Remes Palaa otsikoihin

Uutuusarvon lisäksi arviointikriteerejä ovat muun muassa energia- ja ilmastovaikutukset Tuen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja hankkeiden väliseen vertailuun, jossa arvioidaan erityisesti hankkeeseen sisältyvän teknologian uutuusarvoa. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan hankkeen toteutettavuus, tuotettava energiamäärä, kustannustehokkuus sekä muut vaikutukset.

Se tuottaisi Lahti Energia Oy:n Kymijärvi II ja III voimalaitosten savukaasuista erotetusta hiilidioksidista ja elektrolyyserillä tuotetusta vedystä metanoimalla tuotettua uusiutuvaa metaania verkkoon syötettäväksi. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 410 GWh metaania ja noin 128 GWh lämpöä vuodessa.

Tapahtumassa kokoontuvat energiatehokkuuden, energia-alan ja kuluttajaneuvonnan asiantuntijat sekä kestävää ja oikeudenmukaista vihreää siirtymää edistävät ja tutkivat tahot. Tapahtumassa esittäytyvät myös neuvontaa ja energiatietoa tuotavat organisaatiot.