Taakanjakosektori kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). “Tarkoituksena on löytää uusia, kustannustehokkaita keinoja vähentää päästöjä taakanjakosektorilla.

Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.

Vuoden 2021 rahoituskohteiden avulla voidaan teoriassa vähentää 10 vuoden aikana Suomen kasvihuonekaasuja vähintään saman verran kuin Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2020.

Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut. Jäsenvaltiokohtaiset päästövähennysvelvoitteet vaihtelevat jatkossa 10 ja 50 prosentin välillä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan.

EU:n ilmastopaketti tähtää kasvihuonekaasujen vähentämiseen EU:ssa vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia. Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen.

Ilmastolakiin sisällytetään myös kasvihuonekaasuja ilmakehästä poistavien nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.

Kuntien olisi laadittava ilmastosuunnitelma, johon tulisi sisällyttää muun muassa tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia.

Fossiilisten polttoaineiden päästöjä ei saisi muodostua paikan päällä, ja myös rakennuksen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrän pitäisi olla hyvin alhainen tai olematon.

Päästöt ovat kasvaneet eniten Aasiassa, Euroopan osuus kasvihuonekaasujen nettopäästöistä on pienentynyt viime vuosikymmeninä. Päästöt ovat nousseet kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden parantumisesta ja uusiutuvan energian käytön kasvusta huolimatta.