Projektissa tarvitaan monen alan suunnitteluosaamista: sähkö, LVI ja automaatio. Suunnittelijoiden lisäksi hankkeeseen tarvitaan suunnittelun valvoja ja suunnittelua koordinoiva asiantuntija, josta käytetään tässä termiä integraattori.

Aiempaan toimintaan verrattuna itse neuvonnan kohteita tulee mukaan enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukaan tulevat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät.

Viime talven energiakriisi yhdisti suomalaiset säästämään energiaa, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden. ”Viime talven Astetta alemmas -kampanja innosti suomalaiset vaikuttaviin energiatekoihin. On hyvä muistaa, että kaikki energiansäästö on kotiinpäin, myös tulevana talvena”, ministeri Mykkänen kannustaa.

Viestintäfoorumissa ovat mukana Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto

Kohti hiilineutraaliutta ja sähköistymistä Niiden osuus, jotka ovat tehneet sähköistämiseen liittyä toimia, eli korvanneet polttoaineiden tai primäärilämmön käyttöä sähkön käyttöä lisäämällä, on pysynyt samalla tasolla (17 %) kuin aiemmin. Sen sijaan niiden osuus, jotka suunnittelevat sitä, on selvässä kasvussa. Nyt jo lähes joka kolmas (31 %) sanoo tätä suunnittelevansa.

Maalämpöinvestointi on kalliimpi kuin kattilainvestoinnit, mutta sen käyttökustannukset ovat nykyisillä sähkön hinnoilla edullisemmat. Kannattaakin siis miettiä, miten paljon on valmis tekemään lämmityksen eteen töitä ja onko kiinteistössä tilaa säilyttää polttoainetta.

Liikenteeseen jaeltujen polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin tulisi vähentyä vähintään 14,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos jäsenvaltio päättää valita uusiutuvan energian osuuteen perustuvan mallin, tulee osuus nostaa 29 prosenttiin vuonna 2030.

Tarjolle on tullut myös esimerkiksi älykkäitä ohjausratkaisuja sähkön kulutusjoustoon, eli järjestelmiä, joiden avulla yritys voi ajoittaa sähkönkulutustaan edullisimpaan aikaan. Myös alan palveluntarjoajien määrä on noussut ilahduttavasti ja valinnanvaraa riittää.”

Miten lämmin käyttövesi kannattaa tuottaa, sähköllä erikseen vai lämmityksen yhteydessä? Vastaus: Lämmitysjärjestelmien kannattavuutta voi vertailla oheisella laskurilla: Pientalon lämmitystapojen vertailulaskuri Laskurissa kannattaa kokeilla erilaisia skenaarioita erilaisella kuoletusajalla, korkokannalla ja energianhinnan muutosprosenteilla.

Uudet kriteerit sisältävät sähkön sekä lämmön tai jäähdytyksen hankinnan tuotekategoriat. Hankintakriteereillä halutaan kannustaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan fossiilivapaata sähköä sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä tai jäähdytystä.