Lisäksi sähkö- ja lämpövarastojen sekä hukkalämmön hyödyntämishankkeiden tukemista koskevia edellytyksiä lisättäisiin EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti. Myös hyväksyttävien kustannusten määräytymistä koskevia säännöksiä muutettaisiin. Energiatukiasetuksen muutosesitys on lausunnolla 2.10.2023 saakka. Sen jälkeen esitys viimeistellään saadun palautteen perusteella.

Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin. Mekanismi otetaan käyttöön kaksivaiheisesti, siten että raportointivelvoitteet käynnistyvät jo lokakuussa 2024.

ja rakennuttajat Rakli ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kuntaliitto Suomen Omakotiliitto Isännöintiliitto Ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat: Bioenergia ry Energiateollisuus Lämmitysenergia Yhdistys ry Nuohousalan Keskusliitto Sisäilmayhdistys ry Suomen Kylmäliikkeiden liitto SKLL Suomen LVI-liitto SuLVI ry Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Sähkö

. — Maailma sähköistyy Energiatehokkuuden merkitys korostuu Sähkömoottorit kuluttavat yli 45% maailman kaikesta sähköstä 2040 mennessä sähkömoottorien määrä kaksinkertaistuu Käyttöönottamalla korkean hyötysuhteen moottoriteknologiat, maailmanlaajuista sähkönkulutusta voidaan vähentää jopa 10% 30-60% Energiansäästöpotentiaali jopa 60% taajuusmuuttajaohjauksella — Käytön hyötysuhde vaikutus

Tarpeettoman energiankäytön karsiminen ja kulutuksen ajoitus loiventavat myös sähkön hintavaihteluita. Mitkä energiatehokkuussopimukset? Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lämpöpumpuissa käytettäisiin uusiutuvaa sähköä ja lämmönlähteenä hyödynnettäisiin ulkoilman lämpöä. Tuotettu lämpö toimitettaisiin Helenin kaukolämpöverkkoon. Tuotettu lämpö korvaisi pääosin maakaasulla, pelleteillä ja hakkeella tuotettua lämpöä. Yrityksen mukaan investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 26 000 tonnia vuodessa.

Jo nyt sähköstä liki 90 prosenttia tuotetaan fossiilivapaista lähteistä. Pitkäjänteinen ydinenergian käytön edistäminen ja nopeasti kasvava tuulivoima ovat esimerkkejä vahvuuksista, jotka auttavat myös houkuteltaessa uusia teollisia investointeja Suomeen”, ministeri Lintilä jatkaa.

Al., Low-cost renewable electricity as the key driver of the global energy transition towards sustainability, Energy, Volume 227, 2021, 120467, ISSN 0360-5442, https://doi.org/10.1016/j.energy.2021.120467. 13 Puhdas sähkö on tulevaisuudessa edullisinta energiaa. Sähköpolttoaineet maksavat sitä enemmän mitä pidempiä niiden jalostusketjut ovat.

Viime talven energiakriisi yhdisti suomalaiset säästämään energiaa, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden. ”Viime talven Astetta alemmas -kampanja innosti suomalaiset vaikuttaviin energiatekoihin. On hyvä muistaa, että kaikki energiansäästö on kotiinpäin, myös tulevana talvena”, ministeri Mykkänen kannustaa.

Kohti hiilineutraaliutta ja sähköistymistä Niiden osuus, jotka ovat tehneet sähköistämiseen liittyä toimia, eli korvanneet polttoaineiden tai primäärilämmön käyttöä sähkön käyttöä lisäämällä, on pysynyt samalla tasolla (17 %) kuin aiemmin. Sen sijaan niiden osuus, jotka suunnittelevat sitä, on selvässä kasvussa. Nyt jo lähes joka kolmas (31 %) sanoo tätä suunnittelevansa.