Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta.

Suunnitellut investoinnit liittyvät muun muassa sähkön-, vedyn- ja kaukolämmönsiirtoon, aurinko- ja tuulienergiaan, biokaasuun, vetyyn, teollisuusprosessien sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. Hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Suuri kiinnostus energiainvestointeja kohtaan kertoo kiihtyvästä vihreän siirtymän tahdista teollisuudessa ja energia-alalla.

Samalla ne kilpailevat reaaliaikaisesti siitä, mikä luokka onnistuu tekemään eniten tehtäviä, joiden aiheena ovat sähkö, kierrätys, vesi, ruoka ja liikkuminen. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden luokkien kesken arvotaan palkintoja.

Sähköä tuotetaan yleiseen verkkoon noin 6 GWh/a. Vastaavaa CHP-voimalaitosta ei ole aiemmin toteutettu Suomessa. Hankkeessa uutta teknologiaa edustaa a) leijupetikattilan kuumaöljysovellus, b) ORC-voimala ja c) polttoaineterminaalin kuivauslaitteisto.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

Joukkoliikenteen ympäristövaikutukset HSL:n järjestämässä joukkoliikenteessä uusiutuvan energian osuus on raideliikenteen vihreän sähkön ansiosta noin 30 prosenttia ja lisäksi lähes 70 % HSL-alueen bussiliikenteestä hoidetaan vähäpäästöisillä EEV- ja Euro6-luokan busseilla.

Sähkön, lämmön ja veden säästämisen rinnalle on noussut uusia keinoja muun muassa aurinkosähkön ja uusien lämmitysmuotojen yleistyessä sekä liikenteen sähköistyessä.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

A-luokan lamput ovat energiatehokkuudeltaan parhaimpia eli vähiten sähköä kuluttavia ja G-luokan lamput energiatehottomimpia. Vanhassa energiamerkissä lamppujen energiatehokkuus ilmoitettiin asteikolla A++ ‒ E. Eri kodinkoneiden ja laitteiden energiamerkintöjen asteikkoja yhtenäistetään ja kaikkiin energiamerkittyihin laitteisiin on tulossa luokitteluasteikko A‒G.

Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. Tarkoituksena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ehkäistä riskiä hiilivuodolle. Tuki kohdistuu kustannuksiin, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole.