Siirry sisältöön

246 hakutulosta

rakennuttajat Rakli ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kuntaliitto Suomen Omakotiliitto Isännöintiliitto Ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat: Bioenergia ry Energiateollisuus ry Lämmitysenergia Yhdistys ry Nuohousalan Keskusliitto ry Sisäilmayhdistys ry Suomen Kylmäliikkeiden liitto SKLL ry Suomen LVI-liitto SuLVI ry Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Sähkö
Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.
Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. Tarkoituksena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ehkäistä riskiä hiilivuodolle. Tuki kohdistuu kustannuksiin, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole.
EU:n 55-valmiuspaketin sisältämä esitys henkilöautojen nollapäästöistä vuodesta 2035 lähtien suosii yksipuolisesti sähkö- ja vetyautojen käyttöönottoa. Esityksen kaltainen tulevaisuus jättäisi biokaasun liikennekäytön kehittymisen pelkästään raskaan liikenteen ja laivaliikenteen kulutuksen varaan.
Riippumatta siitä lämpiääkö koti, vapaa-ajan asunto tai työpaikka kaukolämmöllä, sähköllä, klapeilla tai biopohjaisilla polttoaineilla, edessä on kallis lämmitystalvi.
Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia. – Kaikki energiansäästökeinot kannattaa ottaa käyttöön kotona viimeistään lämmityskauden alkaessa.
Ministerit kuulevat myös komissiolta päivityksen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) tilanteesta ja sähkön kapasiteettimekanismien toimeenpanoprosessista. Neuvoston puheenjohtajana 1.7.2024 aloittava Unkari esittelee kuuden kuukauden mittaisen PJ-kautensa ohjelmaa.
Tästä saadaan 700 GWh sähköä ja 3 000 GWh lämpöä, mikä on seitsemän prosenttia kaukolämmön tuotannosta. Jätteenpolttolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Suomen laitokset ovat suhteellisen uusia, ja niiden kapasiteetti yhdyskuntajätteen polttamiseen alkaa olla täynnä.
Lisäksi sähkö- ja lämpövarastojen sekä hukkalämmön hyödyntämishankkeiden tukemista koskevia edellytyksiä lisättäisiin EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti. Myös hyväksyttävien kustannusten määräytymistä koskevia säännöksiä muutettaisiin. Energiatukiasetuksen muutosesitys on lausunnolla 2.10.2023 saakka. Sen jälkeen esitys viimeistellään saadun palautteen perusteella.
Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin. Mekanismi otetaan käyttöön kaksivaiheisesti, siten että raportointivelvoitteet käynnistyvät jo lokakuussa 2024.