Uunin kuumennus vie noin kaksi kertaa niin paljon sähköä kuin sen pitäminen lämpimänä. Älä käytä uunia huippukulutustuntien aikana – siis arkisin aamulla ja klo 16–20 välisenä aikana.

Energiavarastoon liittyvien kustannusten enimmäismäärä hankkeessa on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. ▪ 1–5 MW sähköntuotantohankkeita voidaan tukea, jos hakija voi esittää pitkäaikaisen sähkönmyyntisopimuksen tai muuten osoittaa sähkölle pitkäaikaisen ostajan.

Elinkaarikustannusten laskenta Esimerkkinä astianpesu: tilaajan määrittämä käyttöikä käyntiaika/vrk toimintapäivät/vuosi kontaktiaika (aika astian kastumisesta tuorevesihuuhteluun, DIN 10510-normin 120 sekuntia täyttää sairaala-astianpesun hygieniatason tunnelikoneilla) allastäyttöjen määrä/vrk pestävien korien lukumäärä/vrk sähkön hinta €/kWh kylmän ja kuuman veden hinta €/m 3 pesu

Sähkön riittävyys tulevana talvena näyttää hyvältä Tuomas Mattila Fingrid Oyj (pdf) (469.3 KB) 3. Kohti kestävää energianhallintaa Paula Haltsonen Sinebrychoff Supply Company Oy (pdf) (3.5 MB) 4. Fazerin energiatehokkuustoimet ja energianhallinnan tulevaisuuden näkymät Miika Kakko Fazer Makeiset Oy (pdf) (257.9 KB) 5.

Aineistoa kerättiin hankkeessa sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö laadittiin hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.

Talvella 2022–2023 keskityttiin Astetta alemmas -kampanjassa nopeasti sähkön huippukulutukseen vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Näillä säästettiin energiaa yhteensä 4 TWh, mikä vastaa suuruusluokkana yli 80 prosenttia Helsingissä vuonna 2021 kulutetusta sähköstä. Kaiken lisäksi vältettiin sähkökatkot.

Osaajat kasvavat niin sähkö-, LVI- ja energia-alaan liittyvien koulutuspolkujen kautta. Rovaniemen OPO-päivät 2024 tapahtumassa Motiva ja alan toimijat ovat mukana kertomassa ajankohtaista tietoa alojen koulutusmahdollisuuksista sekä tulevaisuuden näkymistä.

Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.