Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.

Niiralan Kulma on myös kehittänyt lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantajärjestelmiään ja rakentanut tapoja kiinteistöjensä etähallintaan ja automaatioon.

Avustushakemusten jakautuminen uuden lämmitysmuodon mukaan (% kaikista hakemuksista) ja hankkeiden kustannusten keskiarvot (€) helmikuussa 2021: Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, 65 %, 10 804 € Maalämpöpumppujärjestelmä, 21 %, 16 661 € Kaukolämpö, 10 %, 8 114 € Sähkö, 2 %, 5 117 € Muu, esimerkiksi hake, pelletti ja aurinkoenergia, 2 %, 8 158 € Öljylämmityksen vaihtajille myös muita tukimuotoja

Järjestelmän on arvioitu kuluttavan sähköä 70–90 prosenttia vähemmän perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus palkittiin esikaupallisesta valaistushankinnasta kunniamaininnalla Kestävä julkinen hankkija kilpailussa keväällä 2015.

Aiempaan toimintaan verrattuna itse neuvonnan kohteita tulee mukaan enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukaan tulevat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät.

Viime talven energiakriisi yhdisti suomalaiset säästämään energiaa, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden. ”Viime talven Astetta alemmas -kampanja innosti suomalaiset vaikuttaviin energiatekoihin. On hyvä muistaa, että kaikki energiansäästö on kotiinpäin, myös tulevana talvena”, ministeri Mykkänen kannustaa.

Kohti hiilineutraaliutta ja sähköistymistä Niiden osuus, jotka ovat tehneet sähköistämiseen liittyä toimia, eli korvanneet polttoaineiden tai primäärilämmön käyttöä sähkön käyttöä lisäämällä, on pysynyt samalla tasolla (17 %) kuin aiemmin. Sen sijaan niiden osuus, jotka suunnittelevat sitä, on selvässä kasvussa. Nyt jo lähes joka kolmas (31 %) sanoo tätä suunnittelevansa.

Viestintäfoorumissa ovat mukana Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto

Liikenteeseen jaeltujen polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin tulisi vähentyä vähintään 14,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos jäsenvaltio päättää valita uusiutuvan energian osuuteen perustuvan mallin, tulee osuus nostaa 29 prosenttiin vuonna 2030.

Tarjolle on tullut myös esimerkiksi älykkäitä ohjausratkaisuja sähkön kulutusjoustoon, eli järjestelmiä, joiden avulla yritys voi ajoittaa sähkönkulutustaan edullisimpaan aikaan. Myös alan palveluntarjoajien määrä on noussut ilahduttavasti ja valinnanvaraa riittää.”