Näitä lukuja voidaan käyttää pohjana, jos tuotantoyksikölle laaditaan energiatehokkuusindeksi sekä lämmölle että sähkölle. Laskelman yksityiskohtaiset perusteet määritellään kohteissa erikseen välivarastoinnin ym. tekijöiden oikeaksi huomioonottamiseksi ja vertailtavuuden takaamiseksi.

Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.

Vähiten kannatusta saivat polttoaineen hinnan merkittävä nousu sekä sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävä kallistuminen.

Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.

Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään.

Lopulliset kustannukset riippuvat kuitenkin autosta, ajokilometreistä, ajotavoista ja sähkön hinnasta.

Myös kulutuksen ajoitus hiljaisemmille vuorokauden tunneille ja viikonpäiville tasaa kulutuspiikkejä ja sähkön tehontarpeen huippuja. Yritysten kannattaa laatia toimintasuunnitelma, jossa on nopeat keinot energian säästämiseksi. Esimerkiksi Senaatti-konserni valmistee parhaillaan suunnitelmaa syksyllä ja talvella toteutettavista energiansäästötoimista.

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.

Suunnitellut investoinnit liittyvät muun muassa sähkön-, vedyn- ja kaukolämmönsiirtoon, aurinko- ja tuulienergiaan, biokaasuun, vetyyn, teollisuusprosessien sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. Hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Suuri kiinnostus energiainvestointeja kohtaan kertoo kiihtyvästä vihreän siirtymän tahdista teollisuudessa ja energia-alalla.

Samalla ne kilpailevat reaaliaikaisesti siitä, mikä luokka onnistuu tekemään eniten tehtäviä, joiden aiheena ovat sähkö, kierrätys, vesi, ruoka ja liikkuminen. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden luokkien kesken arvotaan palkintoja.