Aurinkosähköjärjestelmillä tuotetaan sähköä käytettäväksi rakennuksessa joko suoraan tai sähköä varaavan akkujärjestelmän kautta tai sähköenergia syötetään takaisin verkkoon. Sähkön syöttäminen pienkuluttajan aurinkosähkölaitteistosta paikalliseen sähköverkkoon ei toistaiseksi ole ollut mahdollista tai se on vaatinut paikallisen energiatoimittajan tekemän järjestelyn.

Aurinkosähköjärjestelmillä tuotetaan sähköä käytettäväksi rakennuksessa joko suoraan tai sähköä varaavan akkujärjestelmän kautta tai sähköenergia syötetään takaisin verkkoon. Sähkön syöttäminen pienkuluttajan aurinkosähkölaitteistosta paikalliseen sähköverkkoon ei toistaiseksi ole ollut mahdollista tai se on vaatinut paikallisen energiatoimittajan tekemän järjestelyn.

Suomen sähköntuotanto koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, lauhdevoimasta, tuulivoimasta ja toistaiseksi vähäisestä määrästä aurinkovoimaa. Myös sähkön tuonti on merkittävässä osassa sähkön tarjontaa. Sähkön tuonti on kattanut viime vuosina 20-25% sähkön kokonaiskysynnästä, joka vuonna 2017 oli 85,4 TWh (Energiateollisuus, 2018).

osuus sähkön hankinnasta, sähkön kokonaistuotannosta ja lämpövoimantuotannosta Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaukolämmöntuotannosta Energiantuotannon hyötysuhteita Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden polttoaineiden- ja sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden energiankulutus

Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä, käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus. Lisäksi esitetään sähkön energiatase. 3.2.1.

ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO2-päästövähenemä • vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2/a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2 Energiankulutuksen vähenemä • vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö,

Tavoitteena on pystyä tuottamaan riittävästi hiilineutraalia sähköä ja hyödyntää sitä vedyn tuotantoon veden elektrolyysillä. Tämän hyötysuhde on noin 60–70 prosenttia. Vedyn avulla ylimääräinen sähkö voidaan varastoida ja hyödyntää sähkön tuotantoon silloin, kun sähkön tarve kasvaa. Kun vedyllä tuotetaan sähköä kaasuturbiinilla tai polttokennolla, hyötysuhde on 45–55 prosenttia.

Skenaariokehikon pohjalta on laadittu arvio sähkön ja polttoaineiden hintojen kehityksestä, jotka on esitetty alla taulukossa 2-1. Taulukko 1: Sähkön ja polttoaineiden hintojen kehitys (€/MWh) 2016 2020 2030 Sähkö (pörssi) 32 45 65 Sähkö (pistorasiahinta*) 120 129 154 Pelletti (pienkäyttäjä, sis.

Pätevyys Kurssin hyväksytysti suorittanut saa pätevyyden toimia L- tai S-vastuuhenkilönä (L=lämpö tai S=sähkö) tuetuissa Motiva-mallisissa energiakatselmuksissa. Kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan kummalle osa-alueelle (S=sähkö vai L=lämpö) pätevyyttä hakee. Pätevyys on toistaiseksi voimassa oleva.

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.