Sähköllä lämpiää vain 5 prosenttia kunnan omistamien rakennusten pinta-alasta. Kahteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumput, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. Ilmalämpöpumppujen asentamista mietitään myös muihin kunnan sähkölämmitteisiin rakennuksiin.

Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

Kotiolli kertoi, että etenkin sähkölämmitteisten talojen energialuokat paranivat, kun sähkön energiamuotokerrointa alennettiin 1,7:stä 1,2:een vuonna 2017. Tämän jälkeen tehtyjen sähkölämmitteisten talojen energialuokat voivat olla yhtä luokkaa korkeampia, vaikka rakennuksilla ei olisi mitään eroa.

Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.

Energiainventaarion tulosten pohjalta yritys voi arvioida ovatko energia-asiat tarkastushetkellä kunnossa vai onko tarpeen tehdä tuotantolaitoksen kokonaisvaltainen energiakatselmus, jossa selvitetään lämmön-, sähkön-, polttoaineiden- ja vedenkulutus kattavasti sekä energiataloudellisesti kannattavat säästömahdollisuudet takaisinmaksuaikoineen.

Sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusseuranta on helppo tapa pitää silmällä laitteiden toimivuutta, sillä rikkoutumiset näkyvät nopeasti kulutuksessa.

Tämä voi olla melkoinen haitta, mikäli hyökkääjä onnistuu etäohjaamaan kiinteistön sähköistä lukitusta. ‒ Kun automaatio on etäohjattavaa, on rakennukseen oltava yhteys ulkopuolelta. Jos yhteys ei ole suojattu, eli esimerkiksi kodin laitteen salasanaa ei ole vaihdettu oletussalasanasta, niin sen väärinkäyttö on mahdollista.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.

Ratkaisuja haetaan ajoittaiseen sähkön riittävyyteen ja kustannusten pienentämiseen sekä uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Energiakatselmukset on hyväksi koettu keino vastata moniin tämän ajan haasteisiin.