Tuettavat investoinnit liittyvät muun muassa uuden energiateknologian hankkeisiin, sähkön- ja energian varastointiin sekä hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Verkkokoulutuksen tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi saavuttaa myös terveydelle haitallisten lähipäästöjen, kuten hiukkasten, hiilimonoksidin ja typpidioksidin sekä melun vähentymistä.

Informaatio-ohjauksen eli tuuppauksen vaikutuksia selvitettiin satunnaiskokeilussa, jossa tutkittiin kahden erilaisen ohjauskeinon – energianeuvontaa sisältävien uutiskirjeiden sekä sosiaalisena normina toimivan kulutuksen vertailutyökalun – vaikutuksia kotitalouksien sähkön käyttöön.

Osaajat kasvavat niin sähkö-, LVI- ja energia-alaan liittyvien koulutuspolkujen kautta. Rovaniemen OPO-päivät 2024 tapahtumassa Motiva ja alan toimijat ovat mukana kertomassa ajankohtaista tietoa alojen koulutusmahdollisuuksista sekä tulevaisuuden näkymistä.

Lisäksi kehitämme jakeluvelvoitelainsäädäntöä edelleen ottamalla käyttöön uuden joustomekanismin, jonka kautta voi hyödyntää vaihtoehtoisia päästövähennystoimia ja tuomme uusiutuvaan sähköön ja vetyyn perustuville synteettisille polttoaineille (RFNBO) oman velvoitetasonsa vauhdittamaan investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen .

Maltillinen kulutus Sähkölämmitteisessä Suomen kauneimmassa kodissa sähköä kuluu vuositasolla noin 16 000 kWh. – Kulutuslukema on maltillinen vanhalle talolle. Se selittyy pitkälti uusitulla lämpöeristyksellä ja moderneilla ilmalämpöpumpuilla, toteaa Suur-Uski.

Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.

Avustushakemusten jakautuminen uuden lämmitysmuodon mukaan (% kaikista hakemuksista) ja hankkeiden kustannusten keskiarvot (€) helmikuussa 2021: Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, 65 %, 10 804 € Maalämpöpumppujärjestelmä, 21 %, 16 661 € Kaukolämpö, 10 %, 8 114 € Sähkö, 2 %, 5 117 € Muu, esimerkiksi hake, pelletti ja aurinkoenergia, 2 %, 8 158 € Öljylämmityksen vaihtajille myös muita tukimuotoja

Niiralan Kulma on myös kehittänyt lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantajärjestelmiään ja rakentanut tapoja kiinteistöjensä etähallintaan ja automaatioon.

Aiempaan toimintaan verrattuna itse neuvonnan kohteita tulee mukaan enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukaan tulevat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät.