Kaikki jätelamput, -valaisimet ja -säätimet on eriteltävä ja lähetettävä hyödynnettäväksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin mukaisesti. kunnostetun valaistusjärjestelmän asennustöiden aikana syntyvän jätteen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi.

f sähköW sähkö i Anetto jossa: E on energiatehokkuuden vertailuluku, kWhE/(m2 a); Qkaukolämpö on kaukolämmön kulutus vuodessa, kWh/a; Qkaukojäähdytys on kaukojäähdytyksen kulutus vuodessa, kWh/a; Qpolttoaine,i on polttoaineen i sisältämän energian kulutus vuodessa, kWh/a; Wsähkö on sähkön kulutus vuodessa, missä on otettu huomioon vähennykset rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä

Järjestelmän on arvioitu kuluttavan sähköä 70–90 prosenttia vähemmän perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus palkittiin esikaupallisesta valaistushankinnasta kunniamaininnalla Kestävä julkinen hankkija kilpailussa keväällä 2015.

Viime talven energiakriisi yhdisti suomalaiset säästämään energiaa, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden. ”Viime talven Astetta alemmas -kampanja innosti suomalaiset vaikuttaviin energiatekoihin. On hyvä muistaa, että kaikki energiansäästö on kotiinpäin, myös tulevana talvena”, ministeri Mykkänen kannustaa.

Viestintäfoorumissa ovat mukana Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto

Kohti hiilineutraaliutta ja sähköistymistä Niiden osuus, jotka ovat tehneet sähköistämiseen liittyä toimia, eli korvanneet polttoaineiden tai primäärilämmön käyttöä sähkön käyttöä lisäämällä, on pysynyt samalla tasolla (17 %) kuin aiemmin. Sen sijaan niiden osuus, jotka suunnittelevat sitä, on selvässä kasvussa. Nyt jo lähes joka kolmas (31 %) sanoo tätä suunnittelevansa.

Koodi Kohteita Rakennustyyppi (Tilastokeskus 1994) (kpl) % Lämpö Säästöpotentiaali Sähkö Vesi Kustannukset C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 101 7,0 % 20 % 6% 6% 11 % 12 Majoitusliikerakennukset 31 2,1 % 25 % 8% 6% 16 % 13 Asuntolarakennukset 9 0,6 % 12 % 5% 3% 12 % 14 Ravintolat yms. 9 0,6 % 32 % 22 % 3% 20 % C Yhteensä 150 10 % 21 % 7% 6% 12 % D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset

Maalämpöinvestointi on kalliimpi kuin kattilainvestoinnit, mutta sen käyttökustannukset ovat nykyisillä sähkön hinnoilla edullisemmat. Kannattaakin siis miettiä, miten paljon on valmis tekemään lämmityksen eteen töitä ja onko kiinteistössä tilaa säilyttää polttoainetta.

Liikenteeseen jaeltujen polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin tulisi vähentyä vähintään 14,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos jäsenvaltio päättää valita uusiutuvan energian osuuteen perustuvan mallin, tulee osuus nostaa 29 prosenttiin vuonna 2030.

Tarjolle on tullut myös esimerkiksi älykkäitä ohjausratkaisuja sähkön kulutusjoustoon, eli järjestelmiä, joiden avulla yritys voi ajoittaa sähkönkulutustaan edullisimpaan aikaan. Myös alan palveluntarjoajien määrä on noussut ilahduttavasti ja valinnanvaraa riittää.”