Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

, - , 20–550 °C - Muottiuuni, panos esilämmitysuuni, 6kpl, sähkö, - , 300–500 °C - Jäähdytysuuni, jatkuva-aikainen jäähdytysuuni, 8 kpl, maakaasu ja sähkö, -, 20–550 °C Tehdyt ja suunnitellut toimet: • Vuonna 2014: Faktat oletuksien tilalle suunnittelun lähtökohdiksi: mittaukset ja nykytilanteen kartoitus, esiselvitykset ORC-voimalan ja hiukkassuodatuksen osalta. • Vuonna 2015: Pilottitestaukset

Vältä rutiinikäynnistyksiä Sammuta tietokone ja oheislaitteet aina työpäivän jälkeen tai kun et tarvitse sitä enää samana päivänä Turhaan verkkoon kytketyt laturit ja muuntajat tuhlaavat sähköä Sammuta näyttö kun poistut työpisteestäsi pidemmäksi aikaa Näytönsäästäjä (screen saver) ei säästä sähköä - energiatehokkain näytönsäästäjä on musta, tyhjä ruutu.

Kulutusseurantaa varten keittiöihin tarvitaan laite- tai laiteryhmäkohtaiset sähkö- ja vesimittarit. Asiantuntevasti tehty energiakatselmus paljastaa säästökohteet ja tarjoaa vinkit sekä sähkön-, lämmön- että vedenkulutuksen tehostamiseen.

Pätevyys Kurssin hyväksytysti suorittanut saa pätevyyden toimia L- tai S-vastuuhenkilönä (L=lämpö tai S=sähkö) tuetuissa Motiva-mallisissa energiakatselmuksissa. Kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan kummalle osa-alueelle (S=sähkö vai L=lämpö) pätevyyttä hakee. Pätevyys on toistaiseksi voimassa oleva.

Suomen ammattikeittiöt kuluttavat sähköä ja lämpöä vuoden aikana arviolta 2,4 terawattituntia, josta sähkön osuus on noin 641 GWh (35 %). Energiatehokkuutta parantavat: työtilojen oikea suunnittelu työtapojen ja aikataulujen kehittäminen laitteiden tarkoituksenmukainen käyttö ja energianäkökulma ja elinkaarikustannukset laitehankintojen kriteerinä.

Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun Opiskelija Wiljami Huuhtanen, 18 vuotta, toinen opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka, ammattiopisto Keuda Wiljami Huuhtanen opiskelee kohta kolmatta vuotta Keudan Järvenpään kampuksella sähkö- ja automatiikkalinjalla. Opiskelupaikka löytyi vuonna 2021 yhteishaun kautta, jossa ala oli hänellä ykkösvaihtoehtona.

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.

Energiatehokas veden tuotanto Vesilaitoksen energiankulutus muodostuu: raakaveden pumppaamisesta vedenpuhdistuslaitokselle, vedenpuhdistuksen yksikköprosessien tarvitsemasta sähköstä, käsittely-yksiköiden välillä tapahtuvasta pumppauksesta ja jakeluverkon tarvitsemasta pumppauksesta. Sähköä kuluu myös esimerkiksi kemikaalien syöttöön, mutta niiden sähkönkulutus on pieni.

Lämmöntuotannon yhteydessä tuotetaan myös sähköä korkealla hyötysuhteella. ORC-voimalaitos tuottaa lämpöä tehokkaasti pienen kunnan tarpeisiin. Laitoksessa käytettävä polttoaine on pääosin kotimaista, paikallista puupolttoainetta, mikä lisää uusiutuvan energian käyttöä.