Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta.

Avustusta voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, joiden lämmitys perustuu sähköön, ja joiden lämmityssähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Avustusta myönnetään myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille. Avustusta voivat hakea myös kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla lämmitettävät asuntoyhteisöt.

Sähkön, lämmön ja veden säästämisen rinnalle on noussut uusia keinoja muun muassa aurinkosähkön ja uusien lämmitysmuotojen yleistyessä sekä liikenteen sähköistyessä.

rakennuttajat Rakli ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kuntaliitto Suomen Omakotiliitto Isännöintiliitto Ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat: Bioenergia ry Energiateollisuus ry Lämmitysenergia Yhdistys ry Nuohousalan Keskusliitto ry Sisäilmayhdistys ry Suomen Kylmäliikkeiden liitto SKLL ry Suomen LVI-liitto SuLVI ry Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Sähkö

A-luokan lamput ovat energiatehokkuudeltaan parhaimpia eli vähiten sähköä kuluttavia ja G-luokan lamput energiatehottomimpia. Vanhassa energiamerkissä lamppujen energiatehokkuus ilmoitettiin asteikolla A++ ‒ E. Eri kodinkoneiden ja laitteiden energiamerkintöjen asteikkoja yhtenäistetään ja kaikkiin energiamerkittyihin laitteisiin on tulossa luokitteluasteikko A‒G.

Datakeskusten energiankulutus vahvassa kasvussa Datakeskusten osuus EU:n jäsenvaltioiden sähkön kysynnästä oli 2,7 prosenttia vuonna 2018. Niiden energiankulutuksen on kuitenkin ennustettu kasvavan merkittävällä tavalla, niin että se lisääntyisi 28 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus nousisi 98,5 terawattituntiin.

Kilpailukyvyn kannalta Suomen valttikorttina on sujuva investointiluvitus sekä puhtaan sähkön saatavuus“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen . Energia- ja ilmastostrategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Sen laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Yhteenveto paineilman energiankulutuksesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista sähkön, lämmön ja veden kulutukseen.

Lisäksi sähkö- ja lämpövarastojen sekä hukkalämmön hyödyntämishankkeiden tukemista koskevia edellytyksiä lisättäisiin EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti. Myös hyväksyttävien kustannusten määräytymistä koskevia säännöksiä muutettaisiin. Energiatukiasetuksen muutosesitys on lausunnolla 2.10.2023 saakka. Sen jälkeen esitys viimeistellään saadun palautteen perusteella.

Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin. Mekanismi otetaan käyttöön kaksivaiheisesti, siten että raportointivelvoitteet käynnistyvät jo lokakuussa 2024.