Harjoitustyössä perehdytään energian ja erityisesti sähkön käyttöön todellisten kotitalouskohteiden kautta, jotka tarjoavat myös ihan arjen asumisessa tarvittavaa tietoa, kuten millainen energiankäyttäjä minä/kotini on nyt?

Vähiten kannatusta saivat polttoaineen hinnan merkittävä nousu sekä sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävä kallistuminen.

Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.

Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.

Kaikissa kokoluokissa pyydettiin tarjouksia bensaja dieselkäyttöisten autojen lisäksi myös bioetanoli-, maakaasu-, sähkö- ja hybridiautoista. Ajotapakoulutuksia suositellaan Kestävien hankintojen periaatepäätöksen mukaisesti kaikille valtionhallinnon autonkäyttäjille. Tästä johtuen puitejärjestelyyn kilpailutettiin omana osa-alueena myös taloudellisen ajon koulutus.

Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia.

Lopulliset kustannukset riippuvat kuitenkin autosta, ajokilometreistä, ajotavoista ja sähkön hinnasta.

Tuotantokeittiön sähkön CO2-päästöt olivat suurimmat vaihdellen 68,9–70,1 % kokonaispäästöistä. Lämpöenergian CO2-päästöt vaihtelivat 29,9–31,3 % kokonaispäästöistä. Esiselvityksen perusteella Juankosken tuotantokeittiön CO2-päästöjä on mahdollisuus vielä pienentää prosesseja kehittämällä.

Päiväsähköä kWh/v Yösähköä kWh/v (Yösähkön osuus erikseen, jos kohteessa on yösähköliittymä) Asukasluku Energiatiedot ovat vuodelta Kohteen nykyinen lämmönjakojärjestelmä:  Lattialämmitys  Patterilämmitysverkko Menoveden maksimilämpötila °C Menoveden maksimilämpötila °C Paluuveden maksimilämpötila °C Kohteen nykyinen lämmöntuottojärjestelmä Lämmityskattilan teho ja tyyppi (pelkkä sähkö