Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon kuuluu pakollisina ammattiaineina sähkö- ja automaatioalalla toimiminen sekä pien- ja pienoisjännitesähköasennukset.

Harjoitustyössä perehdytään energian ja erityisesti sähkön käyttöön todellisten kotitalouskohteiden kautta, jotka tarjoavat myös ihan arjen asumisessa tarvittavaa tietoa, kuten millainen energiankäyttäjä minä/kotini on nyt?

Energianeuvonta muistuttaa, että sähkön-, lämmitysenergian- ja vedensäästö aloitetaan selvittämällä oma kulutus, minkä jälkeen haetaan energiasyöpöt ja valitaan tehostamisen paikat. Pienempi kulutus vaikuttaa kukkaron lisäksi hiilijalanjälkeen.

Artikkelit 2020 3.12.2020 Energiamurrokseen vauhtia informaatio-ohjauksella Energiansäästöön kannustava neuvonta ja kulutustieto auttavat kotitalouksia vähentämään sähkönkulutustaan etenkin talvikuukausina, jolloin sähköä kuluu eniten. Informaatio-ohjauksen vaikutuksia selvitettiin kolmivuotisessa kokeiluhankkeessa, jonka tulokset julkaistiin marraskuun alussa.

Tarkastelemme lisäksi kotitalouksien osallistumista sähkön kulutusjoustoon: millaisten kotitalouksien pitäisi omaksua joustava sähkönkäyttö, missä määrin joustoa tulisi tehdä ja miten toteuttaa? Faktatietoa asumisen energiankulutuksesta – mistä faktaa löytyy, ja kuinka tarkkaa se on?

EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.

Aurinkosähköala on hänen mukaansa todella työllistetty ala: sähkön hinnan nousu ja vihreä siirtymä takaavat sen, että töitä riittää myös jatkossa. ”Vihreään siirtymään tarvitaan konkreettisia tekoja, näen oman työni juuri konkreettisena tekona siihen, että saadaan omavaraisuutta energiatuotantoon.