Mittauksen perusteella voidaan analysoida jäähdytysjärjestelmän toiminnallisuutta sekä arvioida järjestelmän energiankäyttöä luotettavammin. Jos kiinteitä energiankulutusmittareita ei ole eikä väliaikaisten seuranatamittauksien asentaminen ole mahdollista, tulee jäähdytysjärjestelmän energiankäyttö arvioida laskennallisesti.

Katselmustietojen säännöllinen päivittäminen tärkeää Aikaisemmin kohteissa tehtyjen katselmusten tietoja on tarpeellista jatkuvasti, esimerkiksi vuosittain, päivittää ja täydentää samalla, kun kohteessa seurataan toteutetun katselmuksen jälkeen energiankäytön ja energiatehokkuuden muuttumista ja kehittymistä ja tehtyjen tehostamistoimenpiteiden vaikutuksia.

Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä. Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä.

Muun muassa linjojen pesuaikojen ja tuotteiden suodatusten optimointi eivät vaadi juurikaan investointeja, mutta niiden vaikutus energiankäytön ja jätteen määrään pienenemiseen ovat nähtävissä nopeasti. Luonnollisesti optimoinnit vaativat kuitenkin merkittävän määrän seurantaa sekä henkilöstöresursseja ja näin ollen ovat kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen.

.  Energiankäytön kustannusvaikutus selkeytyi samalla Energiakustannukset ovat merkittäviä lähes kaikissa Ympäristötuotanto-yksikön osaprosesseissa. Sankey-kaaviot havainnollistivat tehokkaasti kaikille projektiryhmäläisille kustannusten syntymisen ja kertymisen vaiheesta toiseen.

älymittarit kuormanohjaukseen 2020 Kiinteistön sisäiset, kiinteistörajat ylittävät tai hajautetut energiayhteisöt 2020-2022 Markkinaehtoiset kulutusjousto- ja sähkön varastointipalvelut 2022 Älykäs kaupunkienergia -selvityksen ehdotukset • • • Energiajärjestelmien integraatio Lämmityksen kulutusjousto Kaksisuuntainen kaukolämpö Smart Energy (Business Finland 2017-2021) • Älykkääseen energiankäyttöön

Lämmitysjärjestelmän energiankäyttö. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan rakennuksen lämmitysjärjestelmän energiankäyttöön kuuluisivat tilojen lämmityksen, ilmanvaihdon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen energiankäyttö. Momentti vastaisi voimassa olevan asetuksen määräystä 4.4.1, eikä se sisällä asiallisia muutoksia nykytilaan.

Kaupungin alueella on paljon vapaa-ajan rakennuksia (kesämökkejä), mutta näiden kerrosalasta ja energiankäytöstä ei ole tarkempaa tietoa, koska niistä ei ole julkaistu tilastotietoa. Uudisrakentaminen on alueella vähäistä eikä alueella ole ainakaan vielä uusia kaavoitettuja alueita joita kuntakatselmuksessa olisi syytä tarkastella.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (43 %) ja tieliikenne (40 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. Uusiutuvat energialähteet kattoivat yhteensä 33 % energialähteistä ja 68 % alueen omasta energiantuotannosta.

Toimintatapojen muutosten jälkeen kannat‐ tavien energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden läpimenoaika lyheni puolella.  Uutta tehostamispotentiaalia löytääkseen ryhmä perusti useita osaprojekteja, jotka tuotti‐ vat jatkuvasti uusia energiantehostamisideoita.