Kuva: iStockphoto Energiatehokkuuspalvelut kilpailutettiin sähkön hankinnan rinnalla Hansel kilpailutti vuonna 2010 sähkönhankintapalvelut, sähkön tuotannon ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut valtionhallinnon organisaatioille. Valtionhallinnon ostamasta sähköstä pitäisi vuonna 2010 vähintään 30 prosenttia ja vuonna 2015 vähin­ tään 60 prosenttia olla uusiutuvaa sähköä.

ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO2-päästövähenemä • vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2/a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2 Energiankulutuksen vähenemä • vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö,

Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

, - , 20–550 °C - Muottiuuni, panos esilämmitysuuni, 6kpl, sähkö, - , 300–500 °C - Jäähdytysuuni, jatkuva-aikainen jäähdytysuuni, 8 kpl, maakaasu ja sähkö, -, 20–550 °C Tehdyt ja suunnitellut toimet: • Vuonna 2014: Faktat oletuksien tilalle suunnittelun lähtökohdiksi: mittaukset ja nykytilanteen kartoitus, esiselvitykset ORC-voimalan ja hiukkassuodatuksen osalta. • Vuonna 2015: Pilottitestaukset

Vältä rutiinikäynnistyksiä Sammuta tietokone ja oheislaitteet aina työpäivän jälkeen tai kun et tarvitse sitä enää samana päivänä Turhaan verkkoon kytketyt laturit ja muuntajat tuhlaavat sähköä Sammuta näyttö kun poistut työpisteestäsi pidemmäksi aikaa Näytönsäästäjä (screen saver) ei säästä sähköä - energiatehokkain näytönsäästäjä on musta, tyhjä ruutu.

Pätevyys Kurssin hyväksytysti suorittanut saa pätevyyden toimia L- tai S-vastuuhenkilönä (L=lämpö tai S=sähkö) tuetuissa Motiva-mallisissa energiakatselmuksissa. Kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan kummalle osa-alueelle (S=sähkö vai L=lämpö) pätevyyttä hakee. Pätevyys on toistaiseksi voimassa oleva.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

Sähkön tuotanto ja siirto ORC-laitteistolla tuotettu sähkö (n. 1 MW, 690 V, 6 GWh/a) voidaan syöttää suoraan laitoksen matalajänniteverkkoon ilman muuntajaa.

Mitatut sähkön kulutukset vuosilta 2004 – 2006. 2004 2005 2006 Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön koden sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskuluMWh tus, MWh MWh tus, MWh MWh tus, MWh Tammikuu 118,0 656,9 179,3 718,6 117,3 661,7 Helmikuu 155,3 646,5 155,8 688,4 139,8 653,1 Maaliskuu 242,0 729,8 123,4 700,0 210,1 802,3 Huhtikuu 128,1

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.