Lisää uusiutuvaa energiaa kiinteistöihin Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan Lohjan kaupungin rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä. Kuntakatselmoinnissa kartoitettiin merkittävimpiä uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksia kiinteistöjen lämmityksessä.

Näitä lukuja voidaan käyttää pohjana, jos tuotantoyksikölle laaditaan energiatehokkuusindeksi sekä lämmölle että sähkölle. Laskelman yksityiskohtaiset perusteet määritellään kohteissa erikseen välivarastoinnin ym. tekijöiden oikeaksi huomioonottamiseksi ja vertailtavuuden takaamiseksi.

Katolle tulee tehdä varaus sähköä tuottavia aurinkopaneeleja varten ja kiinteistön teknisestä tilasta katolle tulee tehdä riittävä tilavaraus sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden tai niiden asennusputkien sijoittamista varten. Kyseiseen sähkökeskukseen tulee varata tila paneelien kytkentää varten.

Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.

Kaikissa kokoluokissa pyydettiin tarjouksia bensaja dieselkäyttöisten autojen lisäksi myös bioetanoli-, maakaasu-, sähkö- ja hybridiautoista. Ajotapakoulutuksia suositellaan Kestävien hankintojen periaatepäätöksen mukaisesti kaikille valtionhallinnon autonkäyttäjille. Tästä johtuen puitejärjestelyyn kilpailutettiin omana osa-alueena myös taloudellisen ajon koulutus.

Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.

Laadukkaan ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on noin 4 ‐7 vuotta, jos keskimääräinen vuotuinen energiansäästö on  3 000 kWh ja sähkön hinta on 0,12€/kWh.    Tulosten tulkintaan vaikuttavat myös   Ilmalämpöpumput asennettiin tutkittuihin kohteisiin pääosin vuosina 2005‐2006. Asennusvuoden ja vertailuvuosien  olosuhteiden erot aiheuttivat jonkin verran epätarkkuutta tuloksiin. 

Elvarissa ovat mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Teksti ja taitto: Motiva Oy.

Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Tuotantokeittiön sähkön CO2-päästöt olivat suurimmat vaihdellen 68,9–70,1 % kokonaispäästöistä. Lämpöenergian CO2-päästöt vaihtelivat 29,9–31,3 % kokonaispäästöistä. Esiselvityksen perusteella Juankosken tuotantokeittiön CO2-päästöjä on mahdollisuus vielä pienentää prosesseja kehittämällä.