Järjestelmä hyödyntää useita energianlähteitä: rakennuksen hukkalämpöjä, aurinkolämpöä ja -sähköä sekä geoenergiaa. Lisäenergiaa saadaan kaukolämmöstä tai bioöljystä. Hukkalämpöjä varastoidaan kallioon talvikautta varten.

“Ilmanvaihtoon liittyvät energiatehokkuustoimet säästävät sekä lämpöä että sähköä, siksi ilmanvaihtoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Lue lisää > > ORC-tekniikka tuottaa sähköä kuumista savukaasuista Lue lisää > > YLLÄPIDÄ LÄMMÖNTALTEENOTON TEHOKKUUTTA Mittaamalla lämmöntalteenoton toimintaa ja analysoimalla sen tehokkuutta. • Mittaa lämpötiloja ennen lämmöntalteenottolaitetta ja sen jälkeen. • Mittaa poisto- ja tulokaasujen lämpötilat, paine-erot ja virtaukset.

Tällöin höyryn paine alentuu turbiinisiivistössä eikä paineenalennusventtiilissä, jolloin turbiinin akselille kytketty generaattori tuottaa sähköä. Näin voidaan siis paineen alentamisessa vapautuvalla energialla kehittää sähköä.

Maltillinen kulutus Sähkölämmitteisessä Suomen kauneimmassa kodissa sähköä kuluu vuositasolla noin 16 000 kWh. – Kulutuslukema on maltillinen vanhalle talolle. Se selittyy pitkälti uusitulla lämpöeristyksellä ja moderneilla ilmalämpöpumpuilla, toteaa Suur-Uski.

Lisäksi kehitämme jakeluvelvoitelainsäädäntöä edelleen ottamalla käyttöön uuden joustomekanismin, jonka kautta voi hyödyntää vaihtoehtoisia päästövähennystoimia ja tuomme uusiutuvaan sähköön ja vetyyn perustuville synteettisille polttoaineille (RFNBO) oman velvoitetasonsa vauhdittamaan investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen .

Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.

Energiakatselmuksen arviointi 2.1 Energiakatselmuksen tuloksellisuuden arviointi (Arvio: 4 = hyvin … 1 = heikosti; 0 = en osaa sanoa) Tuottiko energiakatselmus selkeän kuvan sähkön, lämmön ja veden kulutuksen jakautumisesta tärkeimpiin osakuormiin Kuvattiinko katselmuksessa energia- ja vesikustannukset kustannuskomponenteittain, tariffiperusteet ja energian hankintakustannusten vaihtelu

. • Selvitetään toiminnan nykyiset lähtöarvot: esimerkiksi sähkön ja lämmön energiankulutus, polttoaineen kulutus, kokonaiskustannukset, hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä huomiotta, jos kilpailutus tehdään halvimman hinnan perusteella. Energiatehokkuudeltaan parhaimpia vaihtoehtoja saa käyttämällä elinkaarikustannuksia osana vertailuperusteita.

Tukien ja kannusteiden avulla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähköön ja biopolttoaineisiin, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.