Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.

Laadukkaan ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on noin 4 ‐7 vuotta, jos keskimääräinen vuotuinen energiansäästö on  3 000 kWh ja sähkön hinta on 0,12€/kWh.    Tulosten tulkintaan vaikuttavat myös   Ilmalämpöpumput asennettiin tutkittuihin kohteisiin pääosin vuosina 2005‐2006. Asennusvuoden ja vertailuvuosien  olosuhteiden erot aiheuttivat jonkin verran epätarkkuutta tuloksiin. 

Elvarissa ovat mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Teksti ja taitto: Motiva Oy.

Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Ikkunalämmitys Sähkölämmitteisen ikkunan selektiivikalvo on läpinäkyvä sähköä johtava kalvo. Ikkunalämmitys ei yleensä sovellu huoneen päälämmitystavaksi, mutta se sopii tiloihin, joissa on suuria ikkunapintoja. Huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintahinta on hyvin edullinen verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Haittapuolena on korkea lämmitysenergian hinta.

Lisäksi vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa. Vesikiertoinen patterilämmitys Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia.

Päiväsähköä kWh/v Yösähköä kWh/v (Yösähkön osuus erikseen, jos kohteessa on yösähköliittymä) Asukasluku Energiatiedot ovat vuodelta Kohteen nykyinen lämmönjakojärjestelmä:  Lattialämmitys  Patterilämmitysverkko Menoveden maksimilämpötila °C Menoveden maksimilämpötila °C Paluuveden maksimilämpötila °C Kohteen nykyinen lämmöntuottojärjestelmä Lämmityskattilan teho ja tyyppi (pelkkä sähkö

Sähköä tuotetaan yhä enemmän sääriippuvaisilla tuuli- ja aurinkovoimalla.

Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.