Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.

Sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusseuranta on helppo tapa pitää silmällä laitteiden toimivuutta, sillä rikkoutumiset näkyvät nopeasti kulutuksessa.

Tämä voi olla melkoinen haitta, mikäli hyökkääjä onnistuu etäohjaamaan kiinteistön sähköistä lukitusta. ‒ Kun automaatio on etäohjattavaa, on rakennukseen oltava yhteys ulkopuolelta. Jos yhteys ei ole suojattu, eli esimerkiksi kodin laitteen salasanaa ei ole vaihdettu oletussalasanasta, niin sen väärinkäyttö on mahdollista.

Vähiten kannatusta saivat polttoaineen hinnan merkittävä nousu sekä sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävä kallistuminen.

Energiansäästö ilmastoratkaisujen kirittäjänä Kyselytutkimus osoittaa, että energiansäästössä on otettu isoja harppauksia eteenpäin: 74 % vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta.

Näitä tehtäviä voidaan joutua tekemään myös hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, jolloin paneelit voivat vaikeuttaa huoltojen tekemistä”, muistuttaa tekninen asiantuntija Matti Orrberg Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä. Lumiesteet huomioitava paneelien sijoittelussa Paneelien sijoittelussa jäävät lumiesteet usein huomiotta.

Energiansäästö ilmastoratkaisujen kirittäjänä Kyselytutkimus osoittaa, että energiansäästössä on otettu isoja harppauksia eteenpäin: 74 % vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta.

Etenkin talviaikaan voi energiatehokkuustoimien merkitys hetkittäin korostua, kun sähkön kulutus koko järjestelmän tasolla lisääntyy. Webinaarissa kuulemme käytännön esimerkkejä yritysten energiatehokkuuden kehittämisestä, sekä Fingridin katsauksen tulevan talven sähköjärjestelmän tilasta.

Energianeuvonta muistuttaa, että sähkön-, lämmitysenergian- ja vedensäästö aloitetaan selvittämällä oma kulutus, minkä jälkeen haetaan energiasyöpöt ja valitaan tehostamisen paikat. Pienempi kulutus vaikuttaa kukkaron lisäksi hiilijalanjälkeen.

Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään.