Suomen sähköntuotanto koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, lauhdevoimasta, tuulivoimasta ja toistaiseksi vähäisestä määrästä aurinkovoimaa. Myös sähkön tuonti on merkittävässä osassa sähkön tarjontaa. Sähkön tuonti on kattanut viime vuosina 20-25% sähkön kokonaiskysynnästä, joka vuonna 2017 oli 85,4 TWh (Energiateollisuus, 2018).

Fingridin kuukausitilastojen mukaan suomalaiset säästivät syys-joulukuussa sähköä 7-10 prosenttia vuoden 2021 lämpötilakorjattuun kuukausikulutukseen verrattuna. Toteutunut sähkönkulutuksen vähennys on vaikuttanut merkittävästi siihen, että olemme selviytyneet sähkön riittävyyden kannalta tästä haastavasta alkutalvesta.

Tekniikan ja sähkön hinnoittelumallin muuttumisen myötä myös kuluttajat voivat aktiivisesti osallistua sähköjärjestelmän säätämiseen esimerkiksi varastoimalla sähköä sähköautonsa akkuun silloin, kun sähkön hinta on matala tai rajoittamalla kulutustaan silloin, kun sähkön hinta on korkeampi.

Sähkön kulutusjoustosta tietoa kuluttajille ja taloyhtiöille Motiva on koonnut tietopaketin ja julkaissut kuusi videoanimaatiota sähkön kulutusjoustosta kuluttajille ja taloyhtiöille.

Sähkön tuotanto ja kulutus 3.2.1 Sähkön erillistuotanto Kauniaisten alueella kulutettu sähkö on lähes kaikki ostoenergiaa. Kauniaisten alueella ei ole sähkön erillistuotantoa lukuun ottamatta kiinteistökohtaista aurinkosähkön tuotantoa, jota on käsitelty kohdassa 4.4.1. Kauniaisten kaupunki hankkii sähköä kuntahankintojen puitesopimuksen kautta.

Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä, käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus. Lisäksi esitetään sähkön energiatase. 3.2.1.

Aurinkosähkön osuus verkkoon asennetusta sähkön tuotantokapasiteetista oli vuoden 2022 lopussa noin kolme prosenttia. Aurinkosähkön tuotanto vastasi Suomen sähkön kokonaistuotannosta noin 0,6 prosenttia vuonna 2022. Valtaosa sähköverkkoon liitetystä aurinkosähkökapasiteetista on pientuotantoa.

Pörssisähkösopimus on 33 prosentilla, ja näistä 64 % aikoo pysyä pörssihinnoitellussa sähkössä. Suosituin sopimustyyppi on määräaikainen kiinteä hinta, jollainen on 38 % vastaajista. – Harmillista on, että vain reilu kymmenen prosenttia seuraa sähkön hintaa ajoittaakseen lämmitystä tai ruoanlaittoa sen perusteella.

H 2 sähkö 60 000 5 820 5.3.1.

Osana tukikokonaisuutta hallitus valmistelee sähköhyvitystä vastaavaa erillistä tukimallia asunto-osakeyhtiöille, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Tästä tuesta on tarkoitus antaa oma erillinen lakiesitys.